Tietoa mainostajalle ›

Tag Archives: yhteistyössä

Ars 17 teokset top kymmenen


Varoitus! Tämä kirjoitus on tehty yhteistyössä nykytaidemuseo Kiasman kanssa.

Kiasma1

Nykytaidemuseo Kiasmassa on juuri avautunut yksi vuoden tärkeimmistä taidetapahumista, nykytaidenäyttely Ars. Tämä vuodesta 1961 lähtien 5–12 vuoden välein välein järjestetty näyttely on aina ollut väkevin katsaus tämän hetken nykytaiteeseen, ja Ars pyrkii tietenkin samaan. Ars 17 ei kuitenkaan enää väitä olevansa nykytaidetta, vaan peräti post-contemporary, eli vapaasti suomennettuna lähinnä ”nykytaiteen tuolla puolen”.

Me täältä Kasper Diem -blogista olimme tietenkin paikalla avajaisissa. Tässä top kymmenen teokset.

ArsMokki520

1. LaBeouf, Rönkkö & Turner: #alonetogether
Shia LaBeoufin, Nastja Säde Rönkön  ja Luke Turnerin teoksen ideana on 12.4. lähtien eristäytyä kuukaudeksi kolmeen eri mökkiin Lapissa, ja sitä myöten katkaista siteet täysin yhteiskunnasta – paitsi että he voivat kommunikoida näyttelynkävijöiden kanssa tämän pienen mökin kautta. Me täällä Kasper Diem -blogissa pidämme tästä ideasta. Tuntuu että panokset ovat tarpeeksi korkealla, koska tässä systeemissä on mahdollista että joku taiteilijoista ”skitsahtaa”. Emme siis luonnollisestikaan toivo tätä, mutta sanomme vain että se mahdollisuus on olemassa. Skitsahtaminen.

Kosteusvaurio

Tosin arkkitehtuurin ystävinä olemme huolestuneita siitä että kosteusvauriot ovat jo niin arkipäiväisiä suomalaisessa arkkitehtuurissa että ne hiipivät jo taidemökkeihinkin. No, toivottavasti Lapin mökit ovat sisäilmaltaan terveempiä ettei Shialle tule astma. Jonka jälkeen Shia ”skitsahtaa”.

KasperTron520

2. Hito Steyerl: Factory of the Sun
Merkillepantavaa näyttelyssä on että iso osa futuristisiksi tarkoitetusta teoksista näyttäisi lainaavan estetiikkansa männävuosien tulevaisuusvisioinneista. Tämä Tron-henkinen huone oli puhdasta 80-lukua, kun taas monet isoilta screeneillä pyörivät videot näyttävät välillä aika paljonkin Dieselin mainoksilta 90-luvulta. Mikä on tietenkin ihan ookoo, mutta on ehkä turhankin tutun oloista.

Flatscreens

3. Julia Varela: X/5.000
Ylipäätänsä täytyy sanoa että meitä täällä Kasper Diem -blogissa puhutteli ennemmin näyttelyn fyysiset esineet ja kokemukset. Tämä teos oli esimerkiksi varoittava esimerkki siitä mitä tapahtuu jos modernin telkkarin jättää liian pitkäksi aikaa auton ikkunaan auringon porottaessa. Tai niin ainakin tulkitsimme sen.

MiltaKuulostaa

Tämän teoksen yhteydessä oli myös pieni tehtävä. Miltä teokset kuulostavat?
Luultavast suurinpiirtein tältä: ”Ei taatana, älä jätä meitä auringonpaisteeseen! Sulamme.”

VirtualReality1

4. Rachel Rossin: Alembic Cache Passes (Time-snark)
Fyysisyydestä puheenollen: tämä virtuaalitodellisuuslaseihin perustuva teos oli ehdottomasti koko Ars17:n parhaimmistoa. Abstrakteja maisemia koettuna lasien kautta. Vaikkakin teoksen ja laseissa näkyvän todellisuuden välissä oli hitusen glappia; sakkilauta kun loppui fantasy-maailmassa vähän eri paikkaan kuin todellisuudessa.

Kiasmastol

5. Nimetön
Tämä ihmisen ja teknologian suhdetta ruotiva nimetön teos taas puhutteli vähäeleisyydellään. Kuinka monta kertaa sitä ei olisi tarvinnut tämäntyyppistä tukea ollessaan heikoilla? Taitelijan materiaalinvalinnat kielivät myös hienovireisestä, melkein ironisesta päännyökkäyksestä siihen miten aikamme on haltioitunut pelkästään ulkoisesta muodosta, ja käyttää yhä enemmän voimavaroja siihen että yrittää kuumeisesti etsiä yhä uutta ilmaisumuotoa tutuille esineille, vaikka markkinoilla olisi ennestän jo tuhansia toimivia malleja samasta esineestä.

Ookoo, no itseasiassa tämä ei ollut teos, vaan näyttelyvalvojan tuoli. Mutta meille jäi ”analyysi päälle”, joten oli pakko.

Ars1

6. Tunnelataamo
Ars 17:n  näyttelyarkkitehtuuri noudattaa graafisen suunnittelun kansainvälistä nykylinjausta, joka sanelee että kaikkien grafiikoiden pitää nyt muodostua kulmikkaista elementeistä. Niinkuin tämä sohva, joka on tietenkin sinänsä hieno. Seinällä näkyvä Tunnelataamo-teos taas oli mielenkiintoinen, koska se pystyy maagisesti kartoittamaan mitkä tunteet kävijällä on näyttelyn jälkeen videokuvaamalla kävijän naamaa. Tässä oma tunnepurkauksemme.

Varsinainen emotionaalinen vuoristorata.

Konstnar

7. Charles Richardson: Headbone
Koska me täällä Kasper Diem -blogissa olimme tietenkin ekslusiivisella erikoiskierroksella, satuimme paikalle samaan aikaan kun useampi taiteilija, jotka suorastaan kilpailivat huomiostamme.

Richard: ”Olkaa niin kilttejä ja tulkaa katsomaan juuri minun teostani. Please.*
Kasper Diem -blogi: ”Ehkä myöhemmin, Charles. Jos jaksamme.”

*Huomio! Charles Rihardson ei ikinä sanonut tätä.

IngaFotterHander

8. Tämä teos on sinänsä ihan sensuelli, mutta merkillepantavaa on myös että museo on tullut siihen tulokseen että on parasta kieltää sekä kädet että kengät teoksesta. Jonka jälkeen tulee tietenkin heti mieli koskea teosta ihan kevyesti kyynärpäällä (mitä emme tietenkään tehneet, koska emme ole juntteja).

AnnaUddenberg

9. Anna Uddenberg: Savages
Anna Uddenbergin teossarja taas kommentoi vauhdikkaasti nykypäivän menoa mallinukkien avulla. Ja kun Ruotsin valtio on lisäksi ilmoittunut lahjoittavansa yhden Uddenbergin teoksen Suomelle satavuotislahjaksi, nyt voi ruveta arvailemaan mikä se voisi olla. Ehkä herra keskellä?

Ei kun hetkinen, se olikin bloggaajakollega.

Widescreen

10. Jon Rafman: Open Heart Warrior
Koska näyttely on iso on toki välillä myös hyvä levähtää. Näihin telkkareihin emme löytäneet kaukosäätöä että saisi vaihdettua kanavaa ja katsottua uutiset. Mutta kyllähän näissäkin maisemissa silmä lepää.

Loppuarvostelu: Teknologia on kivaa, mutta tuntuu että sitä on muutenkin ympärillä paljon. Ja siksi meihin täällä Kasper Diem -blogissa teki isoimman vaikutuksen oikeat, fyyiset teokset. Niinkuin Nina Canellin kaapelinpätkät. Ja muutenkin kaikki teokset joita sai koskea ja kokea.

Ars17:n voimakas internethenkisyys tarkoittaa myös että osan näyttelystä voi kokea kotikoneelta, osoitteessa arsplus.kiasma.fi. Mutta ne me säästämme vielä tässä vaiheessa suosiolla sateista päivää varten, ja sulattelemme itse fyysistä näyttelyä.

Pakko kuitenkin vielä tässä vaiheessa pohtia sitä kysymystä joka aina nousee pinnalle nykytaiteen yhteydessä; nimittäin se josko nykytaidetta on pakko ”ymmärtää”.

Näyttelyn katalogi kun ei auta asiaa. Siitä voi nimittäin lukea paljon lauseita niinkuin “remediaation käsite osoittaa, ettei mediaa voi ymmärtää erillään kaikesta muusta ja että mediaatiossa on kyse dynamiikasta, joka kattaa laajemman alan kuin vain yksittäiset mediaobjektit.” Ja sehän on lauseena suhteellisen abstrakti.

Mutta me täällä Kasper Diem -blogissa annamme nyt kaikille luvan kokea näyttely omalla tavallaan. Koska tärkeää ei ole ”ymmärtää” kaikkea, tärkeää on nauttia käynnistä. Vaikka se tarkoittaisi blogipostauksen kirjoittamista jossa vitsaillaan teoksista ja keksitään repliikkejä taiteilijoiden suuhun.

Pääosa että viihtyy. Ja me viihdyimme.

Ars 17-näyttely avoinna 31.3–14.1.2018, paitsi viides kerros joka sulkeutuu 17.9.2017 ja neljäs kerros joka menee kiinni 10.9.2017.  Kiasma on avoinna ti 10–17, ke–pe 10–20.30, la 10–18 ja su 10–17.

Tagged , , , , , , ,

Come to Finland -näyttelyn julisteet top 10


Varoitus! Tämä postaus on kirjoitettu yhteistyössä Come to Finlandin kanssa.

Kansallismuseossa on tällä hetkellä meneillään mainio Come to Finland -näyttely, jossa on esillä noin sata alkuperäistä vintage-matkailujulistetta vuodesta 1890 tähän päivään. Vuoden graafikolle (2013) tämä on tietenkin ”hunajapurkki” – tai ainakin äärimmäisen mielenkiintoista.

KasperMagnus520

Me pääsimme yksityiskierrokselle näyttelyn luojan, julistemetsästäjä Magnus Londenin kanssa (vuoden freelance-journalisti 2005). Tässä Kasper Diem -blogin valitsemat näyttelyn top kymmenen julistetta.

NOrdens vita stad

1. Nordens vita stad
Iltapäiväkahvit ja vähän ”bönthöö” kuvitteellisessa rakennuksessa (olemme melko varmoja että Kiasmaa ei vielä ollut olemassa tähän aikaan), näköalana Eduskuntatalo – miksipä ei. Tosin ”Pohjolan valkoinen kaupunki” ei enää tänä päivänä kuulosta yhtä viattomalta kuin vuonna 1939. Tai eihän se varmasti myöskään ollut viatonta 1939. Hetkinen, tiesikö nämä julisteentekijät täsmälleen mitä olivat tekemässä?

PaavoNurmi1

2. Olympiska spelen i Helsingfors
Tämä juliste näyttää tutulta. Kyseinen yksilö on toki 1940-versio, mutta samaa julistettahan käytettiin sitten 1952 niissä olympialaisissa joissa aina jostain syystä pitää mainita että ”Coca-Cola tuli Suomeen”. Vaikkakin Pepsi lanseerattiin Suomessa kahdeksan vuotta aikaisemmin vuonna 1944. Voisimmeko ehkä ruveta mainitsemaan tämä fakta Jatkosodan yhteydessä?

PaavoNurmi2

Jos näyttelyt kiinnostavat täytyy muuten tässä yhteydessä suositella toista hyvää näyttelyä, HAMin Modernia elämää!, josta löytyy esimerkiksi tämä kuva Pavesta juoksemassa tanhukengissä ja string-alushousuissa. Kun nyt kerran tuli puheeksi.

Aero2

3. En avion pour la Finlande
Vaikka ilma tässä julisteessa on vähän synkkä tämä on tietenkin harvinaisen tyylikäs juliste. Mutta vuoden graafikkona meidän on pakko puhua Aeron logosta. Miksi sen täytyy vaihtua joka julisteessa? Se nyt ei varsinaisesti auta lentoyhtiön tunnettavuutta, jos sanotaan niin.

Aero1

Tehän näette itse? Melkein harmittaa ettemme olleet vielä elossa tähän aikaan, muuten olisimme voineet puhua vähän järkeä näille graafikoille.

Finland1

4. Finland
Tämä taas on sinänsä perinteinen Suomi-juliste. Kansallispukuinen Juhla Mokka -konsulentti tiirailee länteen, luultavasti sikäläisten herkullisten tummapaahtoisten kahvien perään.

FinlandShoes

Mutta miksi toinen jalka on harmaa? Tämä on äärimmäisen häiritsevää. Ei sitä kahvikonsulentin työtä pysty tekemään jos toisessa jalassa on kuolio ja se on juuri tippumassa pois.


Naantali1

5. Käy Naantalissa
No nyt! Naantali on siis sekä kylpy- että luostarikaupunki? You had me at luostari, Naantali.

Naantali2

Tosin on todettava että jos Helsinki oli Pohjolan valkoinen kaupunki, niin kyllä Naantalissakin oli tähän aikaan havaittavissa kansallissosialistista ihannetta. Varsinkin pienessä pojassa. Mutta hetkinen? Eikä tässä vesselissä ole jotain tuttua?

TrumpJR

Kyllä – ilmiselvä nuori Donald Trumphan se siinä! Vau. Obama on ehkä syntynyt Keniassa, mutta onko se todellakin isompi skuuppi kuin se että Yhdysvaltojen presidentti on syntynyt Naantalissa?

Puijo520

6. Kuopio
Kuopio on näköjään aikoinaan ollut kuuluisa kauneudestaan ja näköalastaan. Ja kirkkaanpunaisesta kerrostalosta kukkulan päällä. Huokaus. Olisipa tämänkin päivän Kuopiossa kerrostaloja.

Caravelle

7. Caravelle
Ookoo, hyvä huomata että Aero luopui myöhemmin nimestään ja sekavasta logo-politiikastaan 1950-luvulle tultaessa. Mutta ei sekään vaikuta järkevältä ilmailulta että tehdään niin pieniä koneita ettei niihin mahdu kuin yksi matkustaja?
Magnus: ”Ei niin”

(Magnus ei sanonut tätä)

Hango

8. Hangon merikylpylä
Kun olet puolikas Borat ja esittelet ”man-kiniäsi” Hangossa.

PetteriTikkanen

9. Come to Finland
Hauskaa on kuitenkin että näyttelyä varten on myös teetetty uusia julisteita nykypäivän kuvittajilla, niinkuin Petteri Tikkasella. Varsinkin aikana kun esimerkiksi graafisen suunnittelun kilpailu Vuoden huiput on poistanut julistesarjansa kilpailusta, ilmeisesti ”turhana”.

Kaljaasi

10. Helsingfors 400
Moni vanhemman polven helsinkiläinen muistaa kuitenkin vielä julisteet, ja miten silakkamarkkinoilla oli vielä 1950-luvulla Pirates of the Caribbean -tyyppisiä kaljaaseja täynnä haisevaa kalaa.

Näyttely on toisin sanoen suositeltava, varsinkin kun julisteista on myös teetetty replikoita kotiin ostettavaksi – sekä kirja. Perusteellista työtä, julistemetsästäjä Magnus ja kumppanit Come to Finland-projektista.
Arvosana: 10+.

Come to Finland -näyttely avoinna 28.5.2017 saakka, Kansallismuseo avoinna ti–su kello 10–18. Come to Finland –julisteita ja muita tuotteita myynnissä: www.cometofinland.fi

Tagged , , , , , , , , , , , ,

Heitetään filtterit romukoppaan


Varoitus! Tämä postaus on sisältöyhteistyö Alkon #nofilter-kampanjan kanssa, joka haastaa paljastamaan todellisuuden täydelliseltä näyttävän kuvan takana. 

Me täällä Kasper Diem -blogissa olemme viime aikoina miettineet miten paljon sosiaalisessa mediassa jätetään kertomatta. Varsinkin erilaiset filtterit ovat olleet pohdinnan alla. Miten filtteröity todellisuus vaikuttaa yhteiskuntaamme, ja kuinka paljon annamme sen ohjata asenteitamme ja käyttäytämistämme?

Kasper Diem -blogissa olemme tietenkin pyrkineet mahdollisimman suureen aitouteen alusta saakka. Mutta emme voi kieltää että on ollut tilanteita joissa meidänkin kuvista olisi tullut huomattavasti parempia ilman filttereitä. Katsotaanpa.

filtteriton1

Ei nimittäin voi kieltää etteikö me täällä Kasper Diem -blogissa olisi kovan luokan filtterien käyttäjiä. Niin kuin vaikka ylläolevassa kuvassa, jossa luulimme että seitsemän filtteriä olisi johtanut parempaan lopputulokseen. Näin jäkikäteen täytyy myöntää että alkuperäinen olisi sittenkin ollut parempi.

kasperblogawardsfilter

Entäs sitten taannoisessa blogigaalassa (jossa Kasper Diem valittiin muuten vuoden blogiksi 2016)? Vaikka luulimme käyttävämme filtteriä tyylillä, lopputuloksesta huomaa selvästi että luonnollinen on silti parempi.

kaspersuodatin

Miksi muuten puhutaan filtteritupakasta mutta toisaalta suodatinkahvista? Me täällä Kasper Diem -blogissa taidamme tästä lähtien puhua suodatintupakasta ja filtterikahvista. Ja mitä tulee kuviin taas unohdamme koko termin olemassaolon.

kasperbrita

Filttereistäkin on toisaalta muutamassa vuodessa tullut niin outoja. Kyllä, puhumme sinusta, snapchättääjä. Tiedämme ettet oikeasti näytä koiralta joka oksentaa sateenkaaren. Täytyy muuten sanoa että ylläoleva kuvakin toimii noin sata kertaa paremmin ilman isoa, kömpelöä filtteriä.

kasperniinisto

Toisin sanoen: sen sijaan että esittelisimme elämämme kuin satukirjasta, miksi ei jakaa todellisia tilanteita kuvien takana edes viikon ajan? Parhaimmassa tapauksessa se voi muuttaa tapaa jolla katsomme maailmaa.

Lisätiedot: www.alko.fi/vastuullisuus

#nofilter-kampanja on osa Alkon vastuullisuustyötä. Alko pyrkii kaikessa toiminnassaan läpinäkyvyyteen ja siihen, että vaikeistakin aiheista tulee voida puhua. Alkon toimintaa leimaa vastuullisuus ja tämä työ ulottuu mm. henkilökunnan hyvinvointiin, alkoholin liikakäytön vähentämiseen sekä ympäristöasioihin omassa toiminnassa (jätteen vähentäminen, kierrätys ja energiansäästö). Alkoholijuomien kannalta pitkät kansainväliset hankintaketjut aiheuttavat suuria haasteita, sillä tuotteita ei välttämättä pystytä jäljittämään alkutuotantoon asti, ja silloin työolot ja ympäristön suojelun taso saattavat jäädä pimentoon. Alko haluaa edistää vastuullista hankintaketjua jatkuvan parantamisen periaatteella ja tekee säännöllisiä auditointeja viinien tuotantolaitosten lisäksi myös viiniviljelmillä sekä ohjeistaa heitä kehittämään työolojaan eettisten periaatteiden mukaiseksi.

Tagged , , , ,