Tietoa mainostajalle ›

Tag Archives: Suomi 100

Uusi tutkimus julki: EU-skeptikon euro on vain kuusi markkaa – ”Miksi tästä asiasta vaietaan?”

10mk

Monesti kuullaan puhuttavan siitä että naisen euro on 83 senttiä. Tällä tarkoitetaan että siinä missä mies tienaa euron, nainen tienaa yleensä 17 senttiä vähemmän. Tarkasta summasta ei ole täyttä yksimielisyyttä, mutta yleisellä tasolla voidaan pitää ongelmana sitä että naiset tienaavat samantyyppisestä työstä vähemmän kuin miehet.

Yhteiskunnassamme on kuitenkin tämän lisäksi toinen, täysin kuoliaaksi vaiettu ongelma: EU-skeptikon euro, joka sadan sentin sijaan onkin kuusi markkaa.

Tutkija ja EU-skeptikko Saaresmaan Jukka on käärmeissään.

”Asiasta on tutkijapiireissä täysi yksimielisyys. EU-skeptikon euro on toistakymmentä vuotta ollut kuusi markkaa. Silti sitä ei nähdä ongelmana.”

Ihan tarkalleen ottaen EU-skeptikon euro ei edes ole täyttä kuutta markkaa, vaan 5,94573 markkaa. Saaresmaan mukaan se ei kuitenkaan ole suurin ongelma, vaan se ettei ongelmaa haluta myöntää.

”Tämä ongelma on ollut silmiemme edessä viimeiset viisitoista vuotta, mutta silti sitä vähätellään. Herää kysymys miksi?”

Tutkimuksen mukaan EU-skeptikkojen palkat eivät siinänsä eroa määrällisesti mitenkään EU-myönteisten vastaavista, mutta Saaresmaata jatkuva vähättely kyllästyttää.

”Yleensä ihmiset vain hymähtelevät hyväntahtoisesti kun kerron palkkani markoissa. Tämä jos mikään todistaa että siellä missä EU, siinä ongelma.”

Saaresmaan mukaan itsenäisyytemme viimeiset rippeet vietiin siinä vaiheessa kun omasta valuutasta luovuttiin. Silloin hänen silmiinsä tuleekin haikea katse.

”Toista se oli vielä 1970- ja 1980-luvulla kun vienti veti Neuvostoliittoon ja markka oli kuningas. Voin kertoa että siihen aikaan ei tässä maassa todellakaan kumarreltu mihinkään suuntaan, päinvastoin kuin nykyään.”

Tagged , , , , ,

Lehdistötiedote: Kasper ja Mikko – Suomen suosituin podcast heti listojen kärkeen

LEHDISTÖTIEDOTE
HETI VAPAA JULKAISTAVAKSI

Kasper ja Mikko – Suomen suosituin podcast on heti lunastanut paikkansa suomalaisten rakastetuimpana podcastina. Kasper Strömmanin ja Mikko Pykärin luotsaama hyväntuulinen ohjelma pomppasi heti Suomen podcast-listan kärkeen.

SuomenSuosituin

Podcast-duon toinen jäsen, vuoden graafikko 2013 Kasper Strömman on sijoituksesta silminnähden mielissään.

”Täytyy sanoa että olen yllättyneesti iloinen siitä miten hyvin tämä meidän podcast on otettu vastaan. Luulimme Mikon kanssa etteivät suomalaiset kuuntelisi podcasteja, mutta kattia kanssa. Tarvittiin vain oikeanlainen podcast. Meidän podcast.”

Kaksikon aiheet liikkuvat hypnoosista hamstereihin. Strömman kertoo tämän olevan harkittu linjaus.

”Emme halua rajata aiheita liikaa. Ehkä se on myös podcastimme salaisuus. Yllättävyys aiheenvalinnoissa. Joo, se sen täytyy olla.”

Lopuksi Strömman hymyilee.

”Ja hyvä muuten että nimesimme podcastimme niinkuin teimme, ha ha. Nimi oli tässä tapauksessa enne.”

Kasper ja Mikko – Suomen suosituimmasta podcastista on tähän asti ilmestynyt neljä jaksoa. Podcast ilmestyy jatkossa joka torstai.

Tagged , , ,

Kirjojen päällystys pitää kouluissa pintansa – pian muovitetaan myös kynät, reput ja pulpetit

Kontaktplast

Kirjojen muovituksella on vankka jalansija Suomen kouluissa. Moni opettaja pitää edelleenkin elintärkeänä että kirjat suljetaan kiiltävään, muoviseen suojakalvoon, oli se tarpeen tai ei. Tätä perustellaan yleensä sillä että kirjat pysyvät paremmassa kunnossa – vaikka esimerkiksi harjoituskirjoja ei ole tarkoitus kuin käyttää vuoden verran ennen paperinkeräykseen joutumista.

Saaresmaan Jukka Suomen opettajat -järjestöstä pitää kuitenkin tapaa tärkeänä.

”On elintärkeää saada tiukka, hengittämätön muovikalvo kaiken paperimateriaalien ympärille. Näin kirjoista tulee ikuisia, jota tietenkin haluamme. Tai no, ainakin kirjojen kansista tulee.”

Muovitetun kirjan kannet täytyy repiä irti ennen kierrätystä, joka ei olisi tarpeen jos kirjaa ei muovitettaisi. Saaresmaa ei näe tätä ongelmana.

”Muovien käyttö yhteiskunnassamme on faktisesti tuplaantunut 90-luvun alusta. On tärkeää että myös Suomen peruskoululaitos seuraa tätä yleismaailmallista kehitystä. Muutenhan Suomi putoaa täysin muovinkäytön kelkasta.”

Opettajainhuoneessa Saaresmaa tunnetaan paitsi jämptinä pedagogina myös innokkaana eväiden kelmuttajana.

”Itsehän olen yllyttänyt oppilaitaitani myös muovittamaan kotonaan myös vanhempien kaunokirjallisuuden, omat sarjakuvalehdet ja mielellään myös päivän lehden. Mutta harmittavaisen harva oppilas siihen ryhtyy.”

Saaresmaa on kuitenkin iloinen siitä että muovin käyttöä ei vielä rajoiteta kouluissa.

”Suomen opettajat -järjestö suosittelee että oppilaat muovittaisivat tästä vuodesta lähtien myös kynänsä, reppunsa ja miksei myös pulpettinsa. Harva tosin niin vielä tekee, mutta kyllähän se arvosanoissa niillä näkyy jotka näin tekevät.”

Mutta miksi kirjoja muovitetaan aina vain, vaikka koulun ulkopuolinen maailma on jo herännyt turhaan muovin käyttöön? Saaresmaan katse tuimistuu.

”Miksi ja miksi? Niin on käytönnössä aina tehty, joten miksi lopettaa? Ainako pitää kyseenalaistaa kaikki?”

Tagged , , , , , ,