Tag Archives: Vuoden graafikko 2013

Whim-ajelulla vuoden graafikon (2013) kanssa

Kaupallinen yhteistyö Whim

– Terve, sinä olet vuoden graafikko 2013 ja haluat kertoa meille Whimistä. Mikä on Whim?
Whim on palvelu, jonka appin kautta saa käyttöönsä kaikki kulkuvälineet: julkisen liikenteen, kaupunkipyörät, taksit ja vuokra-autot.

– Eli liikumiseen käytettävä palvelu jonka saa käyttöön kuukausimaksua vastaan?
– Kyllä. Näin puhelimessa ei ole miljoonaa eri liikkumiseen tarvittavaa appia, vaan kaikki liikkuminen tapahtuu yhden sovelluksen kautta.

– Kiva. Huomaan että matkaamme Lauttasaareen.
– Toki. Olenko kertonut että Whim pitää planeettaamme niin rakkaana, että haluaa säästää sitä?

– Kuulostaa hyvältä. Tämähän on muuten yksi niistä uusista metroasemista jossa on näyttävä valaistus.
– Joo, mutta puhutaan mieluummin Whimistä. Whim uskoo, että se on niin hyvä palvelu, että auton omistamisesta tulee toisisijaista.

– Ookoo. Vaihdamme näköjään nyt kaupunkipyörään?
– Kyllä… odota kun painan tätä nappia Whim-apissa niin saan koodin joka vapauttaa pyörän telineestä…

– Mihin olemme muuten menossa?
– Näet pian, mutta puhutaan sillä välin Whimistä. Marraskuussa 2018 Whim täytti vuoden, ja tähän mennessä sen kautta onkin tehty yli neljä miljoonaa matkaa: kaupunkipyörämatkojen pituus on yhteensä yli viiden maapallon verran ja samalla on säästetty yli 20 tonnia hiilidioksidia.

– Jep. Mihin tahansa olemmekin matkalla niin et näköjään pyöräile suorinta mahdollista reittiä?
– Minulla on suunnitelma… ja tällainen uusi liikkumisen muoto voi muuten säästää jopa 38 % päivittäisistä automatkoista.

– Onko tämä Whim käytössä pelkästään Helsingissä?
– Myös Antwerpenissä, Belgiassa, ja Länsi-Midlandsin alueella, Englannissa. Tavoitteena on tehdä Whimistä koko maailmanlaajuinen palvelu.

– Okei, nyt emme edes enää pyöräile teitä pitkin.
– Olenhan jo maininnut että Whim on se edullisin ja kätevin tapa käyttää kaupunkipyöriä?

– Okei Kasper, tosi kiva, mutta emmekö nyt ole ajelleet ihan tarpeeksi edestakaisin näitä polkuja?
– Perillä! Haluatko nähdä miten olen trackannut reittiämme kartalla?

– Olemme pyöräilleet niin että kartassa lukee ”2013”?
– Kyllä – ja on muuten sama vuosi kun minut valittiin vuoden graafikoksi.

Whim Urban 30 maksaa 62e / 30 päivää sisältäen kolmenkymmenen päivän HSL-lipun, rajattomasti kaupunkipyöräilyä (kolmekymmentä minuuttia kerrallaan), kymmenen euron taksit (korkeintaan viisi km) sekä vuokra-auton käytön hintaan 49e / päivä. Vuoden graafikko taas valitaan joka vuosi.

Tagged , , , , ,

Vuoden graafikolla 2013 ikkunanäyttely Tampereella: ”Live Laugh Lidl”

Pikku Präntti on Tampereen Turtolassa toimiva ns. ikkunagalleria. Kyseessä on taiteilijoiden työtila, jonka ikkunassa nähdään kuukausittain vaihtuva näyttely. Tällä hetkellä esillä on paikan ehkä kiinnostavin näyttelykokonaisuus tähän asti, kun maaliskuun aikana siinä nähdään vuoden graafikko 2013 Kasper Strömmanin kiehtova installaatio Live Laugh Lidl.

Mistä on kyse? Taiteiljan artist statement kertoo oikeastaan kaiken oleellisen.

Kasper Strömman
Live Laugh Lidl
Installaatio / huopakynä paperille, 2019

Mikä on taiteen tehtävä? Teoksella voi kuten tiedämme sekä ottaa kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin, että työstää henkilökohtaisia tragedioita. Kasper Strömmanin teoksessa Live Laugh Lidl nämä kaksi asiaa kietoutuvat kuin huomaamatta, mutta samalla mestarillisesti toisiinsa.

Julkisessa keskustelussa taiteen tehtävä yksinkertaistetaan usein latteuteen siitä että ”sen kuuluu kirvoittaa keskustelua tärkeistä ajankohtaisista asioista.” Tämä jää tosin liian usein tyhjäksi fraasiksi. Siihen nähden Live Laugh Lidl tarjoaa jopa yllättävän suoraa ratkaisua: bageleita.

Teoksessa taiteiljan rooli ei siten tässä tapauksessa jää passiiviseksi kysymysten herättelijäksi, vaan aktiiviseksi toimijaksi. Tämä jos jokin on tärkeää nykyajan poliittisessa ilmastossa, ja uudistaa samalla koko taiteen diskurssin.

Tämä nimeenomainen teos ei myöskään stereotyyppisesti kyseenalaistaa kaupallisuutta yhteiskunnassamme, vaan sen sijaan haastaa sen, ja antaa samalla kuluttajafraktiolle äänen. Siten installaatio toimii sekä terapeuttisena apuna että todellisuuspakona niille jotka ovat jääneet kaipaamaan tuoreiden bageleiden saatavuutta maassamme.

Mutta koska myös nostalgialla on jo pitkään ollut tärkeä osaa identiteetin rakentajana yhteiskunnassamme, teos myös haastaa kokijan palamaan näennäisesti banaaliin mutta samalla ”ruusunpunaiseen” aikaan kun bageleita sai vielä vaivattomasti joidenkin maamme supermarkettiketjujen paistopisteistä. Tämä aika saattaa nykyvalossa näyttäytyä paremmalta kuin tämä hetki, mutta oliko se todellakin sitä? Kerrankin taide ei kyseenalaista, vaan toteaa: oli.

Teos siis sekä viettelee että houkuttelee kohtaamaan sekä itsensä että yhteiskunnan sanoen samalla sen minkä niin moni taiteentekijä pitää itsestäänselvyytenä: asioiden tiedostaminen ja työstäminen taiteen kautta on syy miksi sitä tehdään. 

Kaikenkaikkiaan voi todeta että Live Laugh Lidl on nykytodellisuuden ristiriitoja avaava oppimiskokemus, joka mestarillisella tavalla ottaa kantaa yhteiskuntamme epäkohtiin ovelasti yksilön kokemuksen kautta peilattuna. Malliesimerkki siitä mikä funktio nykytaitella parhaimmillaan voi olla.

Live Laugh Lidl esillä osoitteessa Turtolankatu 10–12, Tampere maaliskuun 2019 loppuun.

Tagged , , ,

Viisi ehdotusta miltä Alaskan lippu voisi näyttää jos osavaltio olisi suomalaisten asuttama

Tämä postaus on sponsoroitu.

TV1:ltä tulee tänään dokumentti Operaatio Alaska, joka kertoo siitä miltä Alaska voisi tänä päivänä näyttää jos suomalaiset olisivat asuttaneet tämän maanosan toisen maailmansodan aikaan.

Miksi juuri Alaska? Ilmeisesti tämä oli ihan oikea suunnitelma jota harkittiin vakavissaan; jos Neuvostoliitto olisi miehittänyt maamme, tarkoituksena oli siirtää kolme miljoonaa suomalaista laivoilla Alaskaan. Dokumentti leikittelee tällä ajatuksella.

Mutta mitä tämä olisi tarkoittanut Alaskan identiteetille, jossa siihen aikaan asui noin 60 000 ihmistä? Jos meiltä täällä Kasper Diem -blogissa kysytään niin ainakin osavaltion lippu olisi samantien mennyt vaihtoon.

Notalaska

Alaskan lippu on ollut käytössä vuodesta 1927, ja sen suunniteli aikoinaan lastenkodissa asuva orpo lapsi. Estääkö se meitä heittämästä sitä tempperamenttisesti mäkeen ja suunnitelemasta uuden? Ei estä. Tässä siis viisi, parempaa ehdotusta suomalaisten asuttamalle, uljaalle Finlaskalle.

Suomenlippu

1. Finlaska
Alkuperäisessä Alaskan lipussa kahdeksan keltaista tähteä muodostavat Otavan ja Pohjantähden. Nämä ovat sinänsä ihan kelpo symboleita myös meille suomalaisille. Mutta uudessa maanosassa olisi tietenkin pitänyt korostaa uudisasukkaiden erinomaisuutta. Siksi tämä vaihtoehto olisi kyllä näyttänyt komeammalta lipputangossa.

Leijonat

2. ”Alaska-ämpäri”
Toisaalta ei olisi ollut hullumpaa jos lippu jollain tavalla olisi kuvannut uudisasukkaiden luonnetta. Pienet suomileijonat jonottamassa ämpäriä olisi tähän tarkoitukseen täydellinen symboliarvoltaan.

Havuja

3. Havuja
Toisaalta, mikä Otavassa ja Pohjantähdessä on niin hienoa, nehän näkyvät taivaalla muutenkin? Sitä vastoin siellä ei näy hienoja suomalaisia lauseita, niinkuin tässä lippuversiossa.

Suomenpystykorva

4. Suomen pystykorva = best
Suomalaisten siirtolaisten assimilointi paikallisväestöön olisi varmastikin tuonut mukanaan omat ongelmansa. Nämä ongelmat eivät varmastikaan olisi vähentyneet siitä jos suomalaiset olisivat hylänneet orvon lapsen suunnittelman lipun ja korvannut sen lipulla jossa suomenpystykorva kurittaisi Alaskan malamuuttia. Mutta varmaankin se olisi ollut uudisasukkaiden mieleen.

HeMaPap

5. Pieni pussi
Tosin, mikä sitten loppujen lopuksi on suomalaisinta mitä on olemassa? Onko se sauna? Sibelius? Suodatinkahvi? Ei, kyllä se silti taitaa olla että pakasteet laitetaan pieneen pussiin. Ja juuri siksi tämä on luultavasti se lippu jota Alaska käyttäisi tänä päivänä jos väestömme olisi sinne aikoinaan siirretty.

Suomalaisuus. On siinä vaan sitä jotakin.

Operaatio Alaska tänään TV 1:ssä kello 21.05, tai katso samantien tästä

Tagged , , , , , , , , ,