Viime päivinä keskustelu lastentarhaopettajien palkoista on käynyt kuumana. Kaikki alkoi siitä että Espoon varhaiskasvatuksen johdolta pääsi lipsahtamaan että pääkaupunkiseudulla on ”herrasmiesopimus” ettei kukaan nostaisi palkkoja liikaa, ja siksi palkkakehitys junnaa paikoillaan.
Myöhemmin tämä lausunto vedettiin takaisin, mutta tosiasia on kuitenkin että lastentarhaopettajien palkat liikkuvat 2 300 euron tietämissä, mikä on tänä päivänä vähänlaisesti.
Tiedemaailma on kuitenkin tämän jälkeen kiinnostunut selvittämään miten palkkoja voisi nostaa, mutta tehtävä on osoittautunut vaikeammaksi kuin miltä ensin vaikutti.
Varsinkin tutkija Saaresmaan Jukka on ymmällään.
”Valvotuissa laboratoria-olosuhteissa meillä ei ollut mitään ongelmaa nostaa koehenkilön palkkaa. Mutta heti kun veimme henkilöön oikeaan päiväkotiin palkkakehitys tyssäsi.”
Saaresmaan Jukka raapii päätään.
”Teoreettisesti palkankorotuksen pitäisi olla ihan mahdollinen. Kun teimme kokeita hiirillä palkankorotus onnistui helposti. Mutta heti kun siirryimme kliinisissä kokeissa ihmiseen, seinä tuli vastaan. Miksi? Sitä emme ehkä ikinä saa tietää.”
Jossain vaiheessa Saaresmaalla luuli jo löytäneensä vastauksen, mutta se osoittatui vääräksi.
”Pääkaupunkinseudeun varhaiskasvatuksen johto on ilmoittanut ettei palkkakartellia ole, joten se mahdollisuus täytyy rajata pois. Tämä on todentotta varsinainen mysteeri.”
Tutkija Saaresmaa ei voi tässä vaiheessa muuta kun levittää käsiään.
”Vahvin teoriani tällä hetkellä on että ajattelun psykologia menisi niin että ympäristössä jossa leikitään paljon palkkakin maksetaan leikkirahana. Mutta näköjään ihmiskunta ei vain vielä ymmärrä kaikkia funktioita jotka liittyvät varhaiskasvatuksen palkanmuodostukseen.”
