– Moi naapurini Jari. Sinä olet siis ”tuutorini” nyt tammikuussa kun kokeilen vegaaniutta kuukauden ajan.
– Pitää paikkansa. Luin muuten eilisen kirjoituksesi, ja voin kertoa että en aio painia kanssasi maassa vaikka söisitkin jogurttia.
– He he, hyvä. Koska minä jo itseasiassa epäonnistuin haasteessa.
– Ai?
– Katsos kun yritin päivällä korvata kahvimaidon kookosmaidolla, mutta se oli vetistä ja pahaa. Ja sitten join toisen kupin maidolla. Herkullisella, eläinperäisellä maidolla. Joten sinulla on nyt oikeus rangaista minua jos haluat.
– Olen vegaani, en talebani. Sinä teet tietenkin mitä haluat. Mutta sinun on hyvä tietää että muitakin maidon korvaavia tuotteita on olemassa.
– No joo, ostin myös kaupasta kokeilumielessä soijamaitoa, mantelimaitoa ja kauramaitoa. Ne maksoivat yhteensä melkein seitsemänsataa euroa.
– Kannattaa käydä jossain erikoistuneessa vegekaupassa joka tuo itse tuotteita maahan jos ei halua maksaa liikaa. Esimerkiksi Vaasankadulla on yksi hyvä.
– Niin just. No hemmetti. Ehkä annan tälle vegaanihommalle vielä toisen mahdollisuuden.
– Sitä minäkin.
– Eihän tässä sitäpaitsi vielä ole mennyt kuin tyyliin kuusitoista tuntia tästä kuusta.
– Niinpä. Anna sille vähän aikaa.
– Ja onhan se niinkin että maidon juominen on vähän outoa jos et ole vauva.
– Aivan. Ja saatanhan vaikka painia sinut maahan jos näen sinun juovan sitä.
– Ha, minähän tiesin!