Hei kaverit, olemmeko maininneet että kesä on matkustelun aikaa täällä Kasper Diem -blogissa? Ookoo! Tällä viikolla olemme käyneet Suomen metsämuseo Lustossa.
Itse asiassahan oli silkka vahinko että eksyimme paikkaan – oikeastaan etsimme langatota verkkoa ja paikka näytti lupaavalta. Pettymykseksemme meidän täytyy kuitenkin kertoa että Lustossa ei sitten ole langatonta verkkoa.
Sen sijaan paikkaan on kerätty aika vaikuttava määrä metsään liittyviä random esineitä. Ilman tätä isoa laitetta entisaikojen metsässä ei olisi pärjätty mitenkään.
Myös metsään liittyvä tarusto on monipuolisesti esillä. Kuka olisi voinut arvata että entisaikojen metsätalous perustui niin vahvasti karhun pyllytykseen?
Tässä on muuten saatu filmille viimeinen ikinä tehty karhun pyllytys vuonna 1954. Kuvan miehen kerrotaan olevan entinen Suomen presidentti Risto Ryti.
Karhut ovat muutenkin hyvin esillä. Nämä verenhimoiset pedot saatiin tapettua toissavuonna itä-Suomessa juuri ennen kuin ne olivat hyökkäämässä viattoman mustikkavarvun kimppuun.
Tiesittekö että ennen vanhaan karhua kunnioitettiin mm. siksi että se oli metsän suurin pajauttelija? Tämä näkyy entisaikojen tulitikkuaskeissa missä mesikämmen nähtiin usein pitelemässä ihan valtavaa jatsitupakkaa voimakkaissa käpälöissään.
Mutta Suomen metsän historia ei onneksi ole pelkkiä pössytteleviä karhuja, se on myös metsäkoneiden historiaa. Ennen traktoreita metsää raivattiin usein tyylikkään lommoisilla lentokoneilla.
Väliajalla istuttiin Futurotalo-henkissä taukotuvissa ja kuunneltiin transistoriradiota. Silloin oli vielä miehet rautaa!
Tämä metsäkone on sitä harvinainen että havujen raivaamisen ohella se on osallistunut myös Hothin taisteluun vuonna 1980. Lustossa voi näköjään oppia vaikka mitä!
Metsämuotia 90-luvulta. Yllättävää kyllä kunnon suojavarusteet yleistyivät metsureilla vasta 2000-luvulla.
Ennen 2000-lukua metsässä loukkaantuikin väkeä ihan eri malliin kun nykyään, joka näkyy sen ajan kirjallisuudessa.
90-luvulle saakka metsään oli myös sen vuoksi tapana sijoittaa veistettyjä eri metsän jumalia jotka suojelivat metsureita vihreän kullan kostolta. Tämän kaverin nimi on Tohmo.
Tässä on muuten sitten Suomen suurin liito-orava, joka ammuttiin viime vuonna Espoon Kaitaassa.
Orava-paskiainen oli yrittänyt tehdä pesäkoloa koivuun joka ei tietenkään käynyt päinsä, koska koivusta saadaan xylitolia joka tunnetaan myös Suomen valkoisena kultana. Koivusta valmistaan myös mm. mäntysuopaa.
Tämä on koira joka huomasi liito-oravan ja joka päästettiin siksi myös varmuuden vuoksi hengiltä.
Joka tapauksessa Lusto oli kaiken kaikkiaan hyvin opettavainen kokemus ihmiselle jolle metsä ei ole tuttu, ja joka on vaikka aina ihmetellyt miten palleja valmistetaan. Paikka on hyvin jäsennelty, ja siellä pystyy viettämään tuntikausia.
Lusto: kymmenen pistettä!
