Journalisti-lehden purevan ajankohtainen Toimitusvaikeuksia-sarjakuva käsittelee tällä kertaa levikkiä. Lue uusin numero täältä.
Kasper Diem
Suomen kansallisblogi
Tag Archives: kulttuuri
Kirja-arvostelu: BodyTalk – Kehonkieli työelämässä
Moni ei ehkä tiedä tätä, mutta olemme innokkaita kirjallisuuden ystäviä täällä Kasper Diem -blogissa. Tällä viikolla olemmekin lukeneet Judi Jamesin kirjan BodyTalk – Kehonkieli työelämässä.
Ensin kirjailijan itsensä antama tiukkasanainen varoitus kirjan alussa: ”Kehon kieli voi olla hauska keskustelunaihe kutsuilla, mutta työelämä on vakavampi asia. Muista että tämä kirja ei ole temppukirja.”
Temppukirja tai ei, mutta ihan ensimmäiseksi täytyy kuitenkin saada yksi asia pois päiväjärjestyksestä: kansi. Emme tiedä teistä, mutta ainakin meille täällä Kasper Diem -blogissa tulee minioksennus suuhun kun katsomme sitä. Tehdään tämä heti selväksi: typografinen, pelkästään kirjaimiin perustuva kansi voi todellakin olla ookoo, mutta silloin ei saa antaa keskosen suunnitella sitä.
Mitä sanoitkaan? Liian kovaa arvostelua? Sisimmässäsi tiedät että olemme oikeassa.
Mutta asiaan. Kirjaa lukiessa huomaa pian että lähes jokainen asento jonka ikinä olet ottanut on jollain tavalla väärä. Naisia varoitetaan eritoten käyttämästä tätä vastenmielistä kauneuskuningatar -asentoa.
”Tämän klassisen kauneuskuningatarasennon käyttäjä on joko turhamainen tai hän on seissyt pitkään ja siirtelee painoaan jalalta toiselle, koska hänen selkänsä on kipeä.”
Entäs tämä? ”Kutsun tätä asentoa hamsterin käsiksi, koska se on niin kamalan imelä ja muistuttaa hamsteria, joka on syömässä auringonkukan siementä.”
Onko tosin kukaan kirjan ulkopuolisessa maailmassa ikinä pitänyt käsiään näin? Jos on, niin tervetuloa muuten milloin tahansa töihin Kasper Diem -blogiin (emme maksa palkkaa).
Monen uuvuttavan asennon jälkeen sivulla 260 päästään kuitenkin vihdoinkin asiaan!
Tämäkään luku ei tosin ole aivan tyhjentävä. Ainakin meillä täällä Kasper Diem -blogissa on suuria vaikeuksia erottaa venytetty sosiaalinen hymy ja seksuaalinen hymy toisistaan. Ja tämän jos minkään voisi kuvitella tuottavan ongelmia työelämässä.
Loppuarvostelu: Kirjassa on paljon vinkkejä, mutta tuntuu että niitä lukemalla jäykistyy entisestään kun jokaista liikettään pitää harkita niin tarkkaan. Toisin sanoen ensimmäistä kertaa elämässä ilmaisu ”ole vain oma itsesi” tuntuisi tekevän enemmän järkeä kun yksikään kirjan neuvoista. Mutta kuvitukset ovat sinänsä viihdyttäviä.
Arvosana: 7/10.
Lisää kirjallisuusarvioita:
Vaimon kultainen kirja
Barbien keittokirja
Leivo koirallesi
Kainuu on Suomen huonoin maakunta
Kuvittele tilanne missä sataa kaatamalla ja olet ruuhka-aikaan astumassa raitiovaunuun, mutta jostain syystä keskiovet ei aukeakaan? Pienten lasten vanhemmat ovat tietysti hädissään, mutta yhteistuumin ja vaivalla muut matkustajat saavat kuitenkin yhdessä nostettua märät rattaat toisesta ovesta sisään ja rappusia ylös vaunuun. Ajattelet tietenkin että, no, kaikki laitteet menevät joskus epäkuntoon – mutta sitten selviääkin ettei mitään teknistä vikaa ole, vaan kaikki on Kainuun syytä?
Sillä syy miksi ovet ovat lukossa on siksi että keskellä vaunua istuu joku dude iPadin kanssa jonka hän on kytkenyt raitiovaunun kaiuttimiin, ja nyt tämä dude laittaa raitiovaunun kaiuttumista soimaan slaavilaista rämisevää musiikkia.
Ongelmaksi nousee saman tien se että tämä on vanha vaunu. Ja liian kovalla soitettu slaavilainen musiikki särisee pahoin kun sitä soittaa vanhojen kaiuttimien läpi. Ne kun ovat lähinnä suunniteltu kuljettajan kuulutuksille.
Mutta nyt vasta alkaa kiusallinen osuus. Sillä raitiovaunun matkassa on nimittäin myös ryhmä jota parhaiten voi kuvailla termillä ”kansanopiston performanssiryhmäläiset” jotka susinaamiot kasvoillaan kävelevät ympäri vaunua nuuskimassa ja rapsuttamassa ihmisiä. Ja tässä vaiheessa selviää että koko tempaus itseasiassa mainostaa Kainuun maakuntaa. Ja sinun tekee tietenkin vain mieli kuolla myötähäpeästä, mutta koska Kainuussa ei tunneta häpeän konseptia performanssi ei lopu ikinä.
Ja ymmärrät että tämä susi-idea on vaikuttanut hyvältä idealta viimeviikkoisessa palaverissa kotipuolessa; miten susinaamiot muka yhdistyvät hesalaisten aivoissa susirajaan, ja miten tämä pläjäys nyt muokkaa mielikuvia koko Kainuun maakunnasta ja miten ”järkevää populaa” siellä loppujen lopuksi asuu.
Mutta samalla sinä ja minä tiedämme ettei Kainuussa enää ole susia, koska jossain vaiheessa yksi näistä eläimistä on raadellut kainuulaisen mäyräkoiran jonka jälkeen kaikki sudet lahdattiin verenhimoisesti. Mutta sillä ei tietenkään loppujen lopuksi ole merkitystä koska sudet eivät muutenkaan enää tuntisi vanhoja metsästysmaitaan sen jälkeen kun ne raivattiin Kainuun Prisman tieltä.
Ja kun katsot miten susiperformanssin tuottajalta näyttävä ihminen myhäilee ipad-duden vieressä omin käsin kaappaamassaan terroriraitiovaunussa tajuat jotain olennaista tästä itäisestä maakunnastamme.
Et ole ikinä vihannut Kainuuta enemmän kuin sillä hetkellä.