Tietoa mainostajalle ›

Tag Archives: kirja-arvio

Kirja-arvostelu: Miehisyyden dilemma

Joskus meille tänne Kasper Diem -blogiin lähetetään asioita. Tällä kertaa se on runoteos Miehisyyden dilemma, jonka on kirjoittanut nimimerkki ”Antero Tynys”. Mistä tiedämme että se on nimimerkki? Saatekirjeessä tämä kerrotaan hyvin avoimesti, ja ilmoitetaan syyksi mm. että kirjailija ”ei halua mennä johonkin kirjakauppaan nimmareitaan jakamaan.”

MiehisyydenDilemma1

Millainen runoteos sitten on kyseessä? Graafikkona täytyy valitettavasti heti sanoa että kansi ei saa polvia veteliksi. Runoteos kun on ilmeisesti tehty omakustanteena print-on-demand -tyyppisessä palvelussa, ja on hyvin geneerinen. Näyttäisikin siltä että se on tehty suoraan valmiiseen sivupohjaan fontteja myöten. Mikä on hieman tylsää.

Ohrapuuro

No, mutta entäs sisältö? Puhutaan itsevarmasti perämoottoreista, viskistä ja pornosta, voimasanoilla höystettynä. Teos itsessään on laadittu aapisen malliin, ja meno on perinteisen miehistä. Takakannen tekstissä puhutaankin ”modernin miehen hakuteoksesta”.

Memorystick

Mutta jos meiltä kysytään niin kiehtovinta teoksessa on itseasiassa kirjan mukana tuleva muistitikku. Siinä kun on nimittäin kirjailijan ilmeisesti puhelimellaan kuvaamia videopätkiä joissa avataan teoksen syntyä. Tässä mielenkiihtoisimmat otteet.

Tynysvideo1

Video 1
Karvainen jalka. Hotellihuone. Pöydällä laturi. Ikkunasta näkyy öinen kaupunki, ollaan ilmeisesti ulkomailla. Kirjailija puhuu siitä miksi on valinnut anonyymiyden.

”Minun ei tarvitse olla julkisuudessa koska se on urpoo. Mut joo. En minä rahaa tarvitsee, mutta rahalla voi ostaa viinaa. Miehen pitää tehdä töitä. Jokainen voi haihatella siitä että kirjoittaa kirjan, mutta töitäkin on tehtävä.

Tynysvideo2

Video 2
Sama hotellihuone. Nyt kuvataan öistä kaupunki-skylinea verhon läpi. Ruoditaan miehisyyttä.

”Jotenkin nyt on muodissa mies. Hesarissa lukee että on miesrunoilijoiden vuosi. Mitä v***a?. Saarikoski. Homeros. Kaikki ovat olleet miehiä. Paitsi presidentin vaimo. Hesarissa sanottiin että Paperi T on nuori, vaikka on kolmekymppinen ukko.”

Tynysvideo3

Video 3
Kuvassa hotellin jääkaappi ja Björn Borg -merkkiset kalsarit lattialla, sekä jonkinnäköiset purjeduskengät. Kirjoittaja antaa meille vihjeitä henkilöllisyydestään.

”Niin siis olen tietenkin tehnyt paljon muutakin. Menkää baariin, katsokaa ympärillänne. Jotkut taulut ovat oikeata taidetta. Helsingissä. Seuratkaa valkoista jänistä.”

Tynysvideo4

Video 4
Kuvataan pimeää kaupunkia ikkunan läpi. On ilmeisesti myöhäinen yö.

”Tietenkin valehtelin äsken kun sanoin että kirja on terapiaa. Tietenkin kirjoitin sen siksi että siitä tulee valtava myyntimenestys. Mutta sitten kaikki tietää kuka on Antero Tynys, vaikkei kuitenkaan tiedä. Ja sitten voin sanoa baaritiskillä jollekin naiselle: ”kuuntele, muuten niinku kuka mä oon” ja sitten se nainen ei usko, kaataa juoman päälleni ja kävelee pois. Se olisi siistiä.

TYnysvideo5

Video 5
Sama hotellihuone, mutta nyt valoisa. On ilmeisesti nukuttu yön yli. Seuraa muita pidempi, noin kahdeksanminuuttinen video jossa n-sanaa käytetään hieman liian luontevasti.

”Jos kirjasta haluaisi puhua niinkuin kuulostaisi fiksulta se kuulostaisi pätemiseltä. Kognitiivinen dissonanssi on yksi lempisanojani. Tekopyhyys. Kirjaani voisi verrata Platonin dialogeihin. Vaikka onkin monologi. Mutta miehisyyden kognitiivinen dissonanssi olisi ollut liian pitkä otsikoksi. Mies voi samalla rakastaa ruohonleikkuuta ja vihata sitä. Mies haluaa olla perhemies ja luolamies yhtä aikaa.

Kavereiden kanssa voidaan olla firman saunaillassa ja käyttää sellaista kieltä joka on jonkun mielestä rasistista. Mutta sitten kun ollaan perheen parissa niin tuomitaan rasismi ja ollaan kiltisti, eikä siinä mitään. Se on ihan normaalia. Mutta tämä yhteiskunta ei tajua sitä. Minusta se on tekopyhyyttä. Ettei sitä tajuta.

Jos siellä puhutaan nyt siinä saunaillassa siitä ettei niitä n***ereitä tarvita tänne Suomeen niin paljon, ja sitten menet seuraavana viikonloppuna osoittamaan mieltä rasismia vastaan, niin sinua sanotaan tekopyhäksi. Eihän se rasismi tule siitä mitä sanot, vaan siitä mitä teet. Mutta kaikki keskusteleminen on kielletty. Ja kahvipöydässä niitä sanottaisiin maahanmuuttajiksi. Ei pidä puuttua siihen mitä sanaa käytetään missäkin.

Loppu-arvostelu: Teoksen nimihän kertoo käsittelevänsä miehisyyden dilemmaa, mutta runoja lukiessa ja videoita katsellessa tulee olo että kirjoittaja viihtyy loppujen lopuksi aika hyvin miehen roolissan. Ja vaikka kirjoittaja julistaakin esipuheessa olevansa moderni mies, niin runoja lukiessa tulee sellainen olo että kirjailija koko ajan kaipaa takaisin aikaan jolloin miehet olivat Marsista, naiset Venuksesta, ja sillä siisti.

Mutta vaikka teos siis ei ollutkaan meidän makuun on kuitenkin arvostettava sitä että se on tehty – on nimittäin paljon helpompaa olla tekemättä asioita kuin tehdä niitä. Ja muistitikun liitteethän teki siitä varsinaisen multimediaspektaakkelin, jota arvostamme.
Arvosana: 3/5.

Haluatko sinä lähettää jotain Kasper Diem -blogiin? Tee se silloin osoitteeseen Castreninkatu 8, 00530 Helsinki.

Tagged , , , , , , ,

Kirja-arvostelu: Aapo Rapi – Tahvana

Tahvana

Aapo Rapilla on jälleen uusi sarjakuva-albumi ulkona. Niille jotka eivät vielä tiedä kerrottakoon että Aapo on viisas ja näkemyksellinen sarjakuvanero, jonka uuden albumin ilmestyminen on aina tapaus. Siksi nyt voidaankin puhua seismisestä järähdyksestä kansainvälisessä sarjakuvaskenessä.

Tahvana2

Täydellisen läpinäkyvyyden vuoksi on titenkin heti mainittava että me täällä Kasper Diem -blogissa rakastamme Aapo Rapin taidetta. Me rakastamme sitä niin paljon että voisimme mennä sen kanssa naimisiin. Siksi emme myöskään aio seistä tässä ja väittää etteikö se värittäisi arvostelua. Se värittää sitä isolla, värikkäällä pensselillä.

Tahvana3

Mutta vaikka rakkautemme Rapitaidetta kohtaan onkin voimakasta ja intensiivistä näyttäisi nyt siltä että siiihen on tullut ensimmäinen särö.

Aapo ei nimittäin käytä enää ääriviivoja samalla tavalla kuin ennen.

Ja niinkuin me sen täällä Kasper Diem -blogissa näimme ääriviivat oli juuri se mikä sai meidät rakastumaan uudestaan ja uudestaan Aapon taiteeseen.

Tahvana4

Mutta emme tietenkään voi olla vihaisia Aapolle kauan. Miten voisimmekaan?  Koska kun käännämme sivua ääriviivat palaavat. Ainakin osittain.

Sitäpaitsi, olihan toisella kuvitusidolillamme Ilon Wiklandilla myös kausi 1980-luvulla kun kuvitti kirjoja jollain ihmeellisellä akvarellin ja pastelliliitujen sekatekniikalla, ja olemme antaneet senkin anteeksi.

Tahvana5

No mutta mistä Tahvana sitten kertoo? Sairaan ärsyttävästä, itsenimitetystä ”free spirit dudesta” joka on vaelluksella japanilaishenkisen hiljaisen hahmon kanssa. Kiteytettynä kenties ”puhelias Iggy Pop pitkällä kävelyllä Totoron kanssa”. Tämä on tietenkin hyvä. Epämiellyttävät hahmot jotka pysyvät juuri ja juuri siedettävyyden puolellahan ovat tunnetusti niitä parhaita.

Ja albumi on sitten hyvin maalaileva. Se antaa katsojalle paljon aikaa tutkia uutta ääriviivatonta taidetta, muttei toisaalta ole erityisen tiivis kerronnaltaan.

Tahvana6

Loppu-arvostelu: Ei ole ikinä kivaa riidellä. Varsinkin kun kaikki sisimmässämme tiedämme että Aapon taide on kuitenkin elämämme suuri rakkaus. Ei ole tietenkään helppo nähdä rakkaansa muuttuvan, mutta toiselle on toisaalta myös pakko antaa tilaa suhteessa. Emme voi itsekkäästi vaatia että Aapo käyttäisi ääriviivoja joka ruudussa elämänsä loppuun saakka.

Ja sitäpaitsi, onhan se niinkin että ilman säröjä auringon säteetkään eivät ikinä voi yltää perille.

Arvosana: 9,5/10

Lue myös: Kirja-arvostelu: Aapo Rapi – Kosmista kauhua 

Tagged , , , , , , ,

Kirja-arvostelu: BodyTalk – Kehonkieli työelämässä

Moni ei ehkä tiedä tätä, mutta olemme innokkaita kirjallisuuden ystäviä täällä Kasper Diem -blogissa. Tällä viikolla olemmekin lukeneet Judi Jamesin kirjan BodyTalk – Kehonkieli työelämässä.

Ensin kirjailijan itsensä antama tiukkasanainen varoitus kirjan alussa: ”Kehon kieli voi olla hauska keskustelunaihe kutsuilla, mutta työelämä on vakavampi asia. Muista että tämä kirja ei ole temppukirja.”

BodyTalk

Temppukirja tai ei, mutta ihan ensimmäiseksi täytyy kuitenkin saada yksi asia pois päiväjärjestyksestä: kansi. Emme tiedä teistä, mutta ainakin meille täällä Kasper Diem -blogissa tulee minioksennus suuhun kun katsomme sitä. Tehdään tämä heti selväksi: typografinen, pelkästään kirjaimiin perustuva kansi voi todellakin olla ookoo, mutta silloin ei saa antaa keskosen suunnitella sitä.

Mitä sanoitkaan? Liian kovaa arvostelua? Sisimmässäsi tiedät että olemme oikeassa.

Kauneuskuningatar

Mutta asiaan. Kirjaa lukiessa huomaa pian että lähes jokainen asento jonka ikinä olet ottanut on jollain tavalla väärä. Naisia varoitetaan eritoten käyttämästä tätä vastenmielistä kauneuskuningatar -asentoa.

”Tämän klassisen kauneuskuningatarasennon käyttäjä on joko turhamainen tai hän on seissyt pitkään ja siirtelee painoaan jalalta toiselle, koska hänen selkänsä on kipeä.”

Hamsterin kadet

Entäs tämä? ”Kutsun tätä asentoa hamsterin käsiksi, koska se on niin kamalan imelä ja muistuttaa hamsteria, joka on syömässä auringonkukan siementä.”

Onko tosin kukaan kirjan ulkopuolisessa maailmassa ikinä pitänyt käsiään näin? Jos on, niin tervetuloa muuten milloin tahansa töihin Kasper Diem -blogiin (emme maksa palkkaa).

seksia

Monen uuvuttavan asennon jälkeen sivulla 260 päästään kuitenkin vihdoinkin asiaan!

Seksuaalinen

Tämäkään luku ei tosin ole aivan tyhjentävä. Ainakin meillä täällä Kasper Diem -blogissa on suuria vaikeuksia erottaa venytetty sosiaalinen hymy ja seksuaalinen hymy toisistaan. Ja tämän jos minkään voisi kuvitella tuottavan ongelmia työelämässä.

Loppuarvostelu: Kirjassa on paljon vinkkejä, mutta tuntuu että niitä lukemalla jäykistyy entisestään kun jokaista liikettään pitää harkita niin tarkkaan. Toisin sanoen ensimmäistä kertaa elämässä ilmaisu ”ole vain oma itsesi” tuntuisi tekevän enemmän järkeä kun yksikään kirjan neuvoista. Mutta kuvitukset ovat sinänsä viihdyttäviä.

Arvosana: 7/10.

Lisää kirjallisuusarvioita:
Vaimon kultainen kirja
Barbien keittokirja
Leivo koirallesi

Tagged , , , , ,