Tietoa mainostajalle ›

Tag Archives: kirjallisuus

Kasper Strömman: ”Olen kirjailijavieraana Bättre folk -festivaalilla”

BattreFolk

Kasper Strömman, olet tulevana kesänä kirjailijavieraana Bättre folk -festivaalilla. Mikä on Bättre folk -festivaali?
Oulun Hailuodossa 30.6.–1.7 järjestettävä uuteen musiikkiin ja kirjallisuuteen erikoistunut kulttuurifestivaali. Esiintyjinä mm. Anna Järvinen, Iisa ja Litku Klemetti.

Kuulostaa eksoottiselta.
Minusta tosi hyvältä. On just nerokasta että ohjelmassa on vuorotellen kirjailija ja muusikko.

Mistä ajattelit itse puhua?
Olen viime vuonna julkaissut tulevaisuusvision Kaspervisio 2020. Huhut kertovat että lavalla ehkä nähdään salaperäinen profeetta Kasperdamus.

Hyvä. Mutta nyt rehellisesti – oletko vieraana pelkästään siksi että olet suomenruotsalainen ja tapahtuman nimi on Bättre folk? 
Haluaisin uskoa että se on puhdas sattuma. Mutta kyllä siellä toisaalta myös esiintyy Kjell Westö.

Bättre folk -festivaali järjestetään Oulun Hailuodossa 30.6.–1.7.2017. Liput myynnissä nyt.

Tagged , , , , ,

Kirja-arvostelu: Miehisyyden dilemma

Joskus meille tänne Kasper Diem -blogiin lähetetään asioita. Tällä kertaa se on runoteos Miehisyyden dilemma, jonka on kirjoittanut nimimerkki ”Antero Tynys”. Mistä tiedämme että se on nimimerkki? Saatekirjeessä tämä kerrotaan hyvin avoimesti, ja ilmoitetaan syyksi mm. että kirjailija ”ei halua mennä johonkin kirjakauppaan nimmareitaan jakamaan.”

MiehisyydenDilemma1

Millainen runoteos sitten on kyseessä? Graafikkona täytyy valitettavasti heti sanoa että kansi ei saa polvia veteliksi. Runoteos kun on ilmeisesti tehty omakustanteena print-on-demand -tyyppisessä palvelussa, ja on hyvin geneerinen. Näyttäisikin siltä että se on tehty suoraan valmiiseen sivupohjaan fontteja myöten. Mikä on hieman tylsää.

Ohrapuuro

No, mutta entäs sisältö? Puhutaan itsevarmasti perämoottoreista, viskistä ja pornosta, voimasanoilla höystettynä. Teos itsessään on laadittu aapisen malliin, ja meno on perinteisen miehistä. Takakannen tekstissä puhutaankin ”modernin miehen hakuteoksesta”.

Memorystick

Mutta jos meiltä kysytään niin kiehtovinta teoksessa on itseasiassa kirjan mukana tuleva muistitikku. Siinä kun on nimittäin kirjailijan ilmeisesti puhelimellaan kuvaamia videopätkiä joissa avataan teoksen syntyä. Tässä mielenkiihtoisimmat otteet.

Tynysvideo1

Video 1
Karvainen jalka. Hotellihuone. Pöydällä laturi. Ikkunasta näkyy öinen kaupunki, ollaan ilmeisesti ulkomailla. Kirjailija puhuu siitä miksi on valinnut anonyymiyden.

”Minun ei tarvitse olla julkisuudessa koska se on urpoo. Mut joo. En minä rahaa tarvitsee, mutta rahalla voi ostaa viinaa. Miehen pitää tehdä töitä. Jokainen voi haihatella siitä että kirjoittaa kirjan, mutta töitäkin on tehtävä.

Tynysvideo2

Video 2
Sama hotellihuone. Nyt kuvataan öistä kaupunki-skylinea verhon läpi. Ruoditaan miehisyyttä.

”Jotenkin nyt on muodissa mies. Hesarissa lukee että on miesrunoilijoiden vuosi. Mitä v***a?. Saarikoski. Homeros. Kaikki ovat olleet miehiä. Paitsi presidentin vaimo. Hesarissa sanottiin että Paperi T on nuori, vaikka on kolmekymppinen ukko.”

Tynysvideo3

Video 3
Kuvassa hotellin jääkaappi ja Björn Borg -merkkiset kalsarit lattialla, sekä jonkinnäköiset purjeduskengät. Kirjoittaja antaa meille vihjeitä henkilöllisyydestään.

”Niin siis olen tietenkin tehnyt paljon muutakin. Menkää baariin, katsokaa ympärillänne. Jotkut taulut ovat oikeata taidetta. Helsingissä. Seuratkaa valkoista jänistä.”

Tynysvideo4

Video 4
Kuvataan pimeää kaupunkia ikkunan läpi. On ilmeisesti myöhäinen yö.

”Tietenkin valehtelin äsken kun sanoin että kirja on terapiaa. Tietenkin kirjoitin sen siksi että siitä tulee valtava myyntimenestys. Mutta sitten kaikki tietää kuka on Antero Tynys, vaikkei kuitenkaan tiedä. Ja sitten voin sanoa baaritiskillä jollekin naiselle: ”kuuntele, muuten niinku kuka mä oon” ja sitten se nainen ei usko, kaataa juoman päälleni ja kävelee pois. Se olisi siistiä.

TYnysvideo5

Video 5
Sama hotellihuone, mutta nyt valoisa. On ilmeisesti nukuttu yön yli. Seuraa muita pidempi, noin kahdeksanminuuttinen video jossa n-sanaa käytetään hieman liian luontevasti.

”Jos kirjasta haluaisi puhua niinkuin kuulostaisi fiksulta se kuulostaisi pätemiseltä. Kognitiivinen dissonanssi on yksi lempisanojani. Tekopyhyys. Kirjaani voisi verrata Platonin dialogeihin. Vaikka onkin monologi. Mutta miehisyyden kognitiivinen dissonanssi olisi ollut liian pitkä otsikoksi. Mies voi samalla rakastaa ruohonleikkuuta ja vihata sitä. Mies haluaa olla perhemies ja luolamies yhtä aikaa.

Kavereiden kanssa voidaan olla firman saunaillassa ja käyttää sellaista kieltä joka on jonkun mielestä rasistista. Mutta sitten kun ollaan perheen parissa niin tuomitaan rasismi ja ollaan kiltisti, eikä siinä mitään. Se on ihan normaalia. Mutta tämä yhteiskunta ei tajua sitä. Minusta se on tekopyhyyttä. Ettei sitä tajuta.

Jos siellä puhutaan nyt siinä saunaillassa siitä ettei niitä n***ereitä tarvita tänne Suomeen niin paljon, ja sitten menet seuraavana viikonloppuna osoittamaan mieltä rasismia vastaan, niin sinua sanotaan tekopyhäksi. Eihän se rasismi tule siitä mitä sanot, vaan siitä mitä teet. Mutta kaikki keskusteleminen on kielletty. Ja kahvipöydässä niitä sanottaisiin maahanmuuttajiksi. Ei pidä puuttua siihen mitä sanaa käytetään missäkin.

Loppu-arvostelu: Teoksen nimihän kertoo käsittelevänsä miehisyyden dilemmaa, mutta runoja lukiessa ja videoita katsellessa tulee olo että kirjoittaja viihtyy loppujen lopuksi aika hyvin miehen roolissan. Ja vaikka kirjoittaja julistaakin esipuheessa olevansa moderni mies, niin runoja lukiessa tulee sellainen olo että kirjailija koko ajan kaipaa takaisin aikaan jolloin miehet olivat Marsista, naiset Venuksesta, ja sillä siisti.

Mutta vaikka teos siis ei ollutkaan meidän makuun on kuitenkin arvostettava sitä että se on tehty – on nimittäin paljon helpompaa olla tekemättä asioita kuin tehdä niitä. Ja muistitikun liitteethän teki siitä varsinaisen multimediaspektaakkelin, jota arvostamme.
Arvosana: 3/5.

Haluatko sinä lähettää jotain Kasper Diem -blogiin? Tee se silloin osoitteeseen Castreninkatu 8, 00530 Helsinki.

Tagged , , , , , , ,

Kirja-arvostelu: Lannistumattomat

lannistumattomat

Tällä viikolla me täällä Kasper Diem -blogissa olemme lukeneet kirjan Lannistumattomat – Piilaakson suomalaiset yrittäjätarinat. Sen on kirjoittanut Hanna Artman ja Liisa Jokinen, ja kertoo Piilaakson lannistumattomista suomalaisyrittäjistä.

Ensin disclaimer: meidän kasperdiemläisten koko Piilaakso-tietämys perustuu täysin Silicon Valley -sarjan katsomiseen, ja saattaa siksi olla vähän fiktion tahraama. Olimme esimerksi pettyneitä että Gilfoyle ei esiintynyt kirjassa kertaakaan. Joka siis on fiktiivinen hahmo.

Mutta Lannistumattomat on tietenkin totta. Se kertoo neljäntoista startup-yrittäjän tarinan, ja on mukavan kompakti paketti. Miksi kompaktius on hyvä? Koska me kirjan luettuamme opimme että piilaaksolaisen ajattelutavan mukaan kaikkea muuta on yltäkylläisesti, paitsi aikaa. Ja siihen viikonlopun yli luettava kirja sopii hyvin.

Mitä muuta opimme kirjasta?
• Kaliforniassa on hyvä meininki
• Idean arvo ei ole yhtä tärkeä kuin oikea ajoitus
• Niin kuin kaikkialla muuallakin on tärkeää tuntea oikeat ihmiset, mutta Piilaaksossa se on erityisen tärkeää

Kaiken kaikkiaan on sitäpaitsi aina kiehtova nähdä miten ihmisten urat voi jälkeenpäin summata ja rakentaa niistä tarinan. Koska useimmat ihmisethan tekevät elämässään loppujen lopuksi aika random-valintoja, mutta kun ne sijoittaa myöhemmin aikajanaan kaiken saa näyttämään siltä että sillä on ollut syvä tarkoitus. Ja kyllä, puhumme nyt enemmän itsestämme kun kirjan haastateltavista.

Mutta mitä kirjaan tulee meidän täytyy myös puhua vakavasti sen kannesta. Koska graafisena suunnittelijana – tai ihan vaan ihmisenä – sitä toivoisi nimittäin että kansi viestisi joko lannistumattomuutta, Piilaaksoa, suomalaisuutta tai yrittäjyyttä, ja mieluiten kaikkia näitä asioita yhtä aikaa. Tämä kansi taas on haaleankeltainen ja siinä on vinoja kirjaimia. Joka ei taas herätä kenessäkään mitään tunteita.

Yhteenveto: On pakko myöntää että tartuimme tähän kirjaan varauksella, koska oletimme että kokemuksena se olisi niin kuin lukisi kokoelmaa ihmisten LinkedIn-profiileista. Mutta Lannistumattomat olikin sen verran mukaansatempaavasti kirjoitettu, että sitä välillä melkein luuli katsovansa Silicon Valleya. Ja sehän on just inspiroivaa.

Arvosana: 4/5

Tagged , , ,