– Hei Pekka, kuulitko siitä uudesta New Yorkiin suunnitellusta Amos Anderson -museosta?
– Joo, se on upea juttu – paitsi kuulin että se on vastatuulessa. New Yorkin kaupunginhallituksessa on alettu mussuttamaan jostain tuista ja lisenssimaksuista ja ties mistä. Että se ei olekaan enää varmaa tuleeko se.
– Ei tule museota? Ilari, nyt minun täytyy istua alas. Eikö… eikö ne tajua omaa parastaan? Eikö ne muka ole nähnyt millaiset jonot Bilbaon Amos Anderson-museoon on?
– Pekka, ei se ole niin yksinkertaista. Olisi ihan huippua jos museo tulisi New Yorkiin, mutta meidän täytyy kunnioittaa amerikkalaisen kuntapolitiikan demokraattisia prosesseja.
– Pekka, olen pahoillani mutta en voi nyt ottaa mielipiteitäsi vakavasti koska näytät Putous-sarjan sketsihahmolta. Sinä et ole oikea hipsteri.
– Mitä? Miten se tähän liittyy? Eikun nyt ymmärrän! Vaihdoit puheenaihetta koska kyllästyit jo Amos Anderson -gateen. Se on ookoo. Niin minäkin.
– Pekka, kylläpä meillä on paljon mielipiteitä.
– Niin on. Ihania mielipiteitä. Niin paljon että voimme puhua melkein mistä vaan. Ja puhummekin!