Category Archives: Yleinen

Vuoden vauvan uintireissu minuutti minuutilta

9.30 Kööpenhamina, Tanska

VUodenVauvaLattialla

– Hei vuoden vauva, mitä haluaisit kaikkein mieluummin tehdä nyt kun olemme lomalla?
– Voisimmeko mennä uimaan? Minulla on kuuma.

VuodenVauvaIloitsee

– Uimaan? Mennään vain. Mutta ensin saat luvan mennä päiväunille.
– Siis mennään? Huippua!

9.45 Vuoden vauva menee nukkumaan
10.00 Vuoden vauva nukkuu
11.00 Vuoden vauva kääntyy unissaan
11.15 Vuoden vauvan nukkuu aina vaan
11.34 Vuoden vauvan herää
11.37 Vuoden vauva syö
11.52 Pakkautuminen kuormapyörään. Turvavyön käytössä vaikeuksia
12.02 Matkaan Bellahøjvejeä pitkin! Tuuli tuivertaa tukkaa.

Punktering

12.10 Vasemman etupyörän kumi puhkeaa
12.12 Talutus takaisin tulosuuntaan

PSCycles

12.20 Saapuminen pyöräliikkeen eteen

VuodenPSi

– No niin Vuoden vauva, tämä uintireissuhan alkoi huonosti. Emme päässeet järin pitkälle.
– Niin. Kiusallista. Mutta onneksi pyöräliike on avoinna.

VUodenvauvaPS2

– Voisitko tehdä sen jutun minkä osaat jalkasi kanssa? Se piristäisi tunnelmaa.
– Ai näin?

Ladis

12.34 Polkupyörä pääsee huoltoon
12.39 Polkupyörämekaanikko on ripeä. Sisäkumi on jo melkein vaihdettu

TUmmenUpp

– Olitpa nopea. Sinä olet näköjään tehnyt tätä ennenkin?
– Kyllä. Kolmekymmentäseitsemän vuotta.
– Wow. Saako ottaa vielä kaverikuvan?

12.42 Uusi yritys päästä uimalaan. Mutta ensin Vuoden vauva syö
12.54 Vuoden vauva on syönyt. Nyt Vuoden vauva ähisee
12.56 Vuoden vauvalta vaihetaan vaippa

Cykla

13.04 Uusi lähtö. Tuuli tuivertaa taas tukkaa!

Bellahoj

– Hei, tiedätkö missä uimahalli sijaitsee?
– Kyllä, suoraan edessänne.

Bellahoj2

– Pitäkää hauskaa.
– Kiitos, pidämme.

Bellahoj3

– Oikein, oikein hauskaa.
– Ööh, okei? Kiitos.

13.21 Perillä
13.23 Uimahalli ei hyväksy ulkomaalaisia pankkikortteja. Käteistä rahaa ei ole
13.24 Kassa ei tiedä missä lähin pankkiautomaatti on

BarnenTittar

13.28 Lapset katsovat kaihoisasti vettä sillä aikaa kun automaattia etsitään lähistöltä
13.30 Uimahallilla on myös pihalla maauimalaosa. Maauimalassa on valtava vesiliukumäki

Nahkasohva

13.36 Jostain syystä uimahallin aula on myös sisustettu niinkuin jonkun olohuone mustalla isolla nahkasohvalla ja random sohvapöydällä
13.40 Aika kuluu. Aulassa on kuuma

Vuodenvauvatilaakahvin

– Hei, mitä jos otettaisiin tässä välissä ”kuppi kuumaa”?
– Kiitos Vuoden vauva, mutta ei se käy. Automaatti toimii kolikoilla, ja meillä ei nyt ole käteistä koska luin vähän aikaa sitten uutisen että Tanska on luopumassa käteisestä rahasta

UdeAfDrift

– Aijaa. No, eipä tämä automaatti muutenkaan näyttäisi toimivan.
– Eipä niin.

SittaTrappan

13.55 Automaattia ei löydy. Lähikaupasta sai kyllä ostettua jäätelöt kortilla, mutta kassa ei suostunut laittamaan summaa isommalle että saisi käteistä
14.00 Suunnitelman muutos
14.05 Ystävällinen nuori paikallinen nainen  tarjoutuu maksamaan uimahallireissun, mutta emme kehtaa ottaa tarjousta vastaan
14.07 Päätös pyöräillä kauempaa sijaitsevaan lasten leikkipuistoon jossa on kahluuallas

VUodenvauvanukkuu

14.37 Perillä Vandlegeplatsenilla joka sijaitsee Fælledparkenissa. Vuoden vauva nukkuu

Vuodnevauvanukkuu2

– Vuoden vauva, herää! Ja oletko ihan varma että tuo on mukava nukkumaasento?
– Juu, menettelee. Ja jos vielä viisi minuuttia voisi torkahtaa niin olisi hyvä.

VUodenvauvaUI

14.45 Vihdoinkin uimassa!

Tagged , , , ,

Arvostelussa virolaiset retrokonvehdit

Makuraati1

Tällä viikolla me täällä Kasper Diem -blogissa koemaistamme virolaisia retrokonvehteja. Niitä meillä on testissä peräti neljä: Kaseke, Karakum, Komeet ja Tõmmu. Pussien mukaan kyseessä ovat klassikot jotka on valmistettu vuosien 1945 ja 1975 reseptien mukaan, ja emme varsinaisesti tiedä pitääkö tämä paikkansa, mutta miksi kukaan valehtelisi siitä? Siitähän jäisi tosi nopeasti kiinni, joten aiomme lähteä siitä että maistamme nyt todellisia konvehtilegendoja.

Testissä myös mukana Etelä-Suomen johtavat makeisintoilijat Kosmo ja Stella.

Kaseke

1. Kaseke
Testin ensimmäisen konvehdin, Kaseken pussi on raikkaan näköinen. Se tuo mieleen vihdan ja ksylitolin sekä koivumahlan. Vuodelta 1975 peräisin oleva resepti kuulostaa myös hyvältä.

Testi6

Kasper: Tämä maistuu sokerille. Sokerille eikä millekään muulle. Vähän pettynyt olo, pakkaus lupasi enemmän. Mitä muut raatilaiset ovat tästä mieltä?
Kosmo: Hyvää.
Stella: Hyvää.

Karakum

2. Karakum
Testin seuraava konvehti taas näyttää jo klassikolta. Nostalgilised maitsed -tekstin lisäksi opimme että retsept aastast 1945, joten tämä on varmasti ansainnut klassikkoasemansa. Grafiikat näyttävät samalta kun vastaavat suomalaiset pakkaukset samalta ajalta, Egypti oli muodissa. Ehkä tässä suklaasta voi löytää mirhamin tai sahramin vihvahteita?

Testi8

Kasper: Okei, tämäkin on ihan ookoo, mutta… se maistuu vain sokerille. Jopa niin että suklaa jää taka-alalle. Ehkä hienoin pettymys, pakkaus lupasi niin paljon. Mitä te olette mieltä?
Kosmo: Hyvää.
Stella: Hyvää.

Komeet

3. Komeet
Komeet-makeisesta on heti sanottava että jos pussin grafiikka on olevinaan vuodelta 1945 niin se ei ole kovin autenttinen. Taivaankappaleet näyttävät tietokoneella piirretyiltä, ja fonttikin on 1990-luvulta. Ellei jopa 2000-luvulta. Mutta eipä silti, voihan suklaa silti olla hyvää. Ehkä siinä on jotain futuristista sisällä. Niinkuin marmelaadia.

Pruuvi

Kasper: No onpa iso yllätys että tämä maistuu sokerille eikä millekään muulle. Ovatko nämä samoja konvehtejä eri pusseissa? Mitä muu raati sanoo?
Kosmo: Todella hyvää.
Stella: Herkullista.

Tommu

4. Tõmmu
Viimeisenä on pruuvissa Tõmmu. Resepti on pussin mukaan vuodelta 1975, ja grafiikat tukevat tätä väitettä. Tietenkin niitä on modernisoitu, mutta onhan tämä diskonhajuinen pussi. Hyvä.

Karakum

Kasper: Hyvä luoja, tämähän on maustettu rommilla! Tämänhän on pakko olla maailman herkullisin konvehti! Ja itseasiassa siitä tulee aika lailla mieleen kotimainen Da Capo. Mmm-mmm-mmm!
Kosmo: En halua syödä tätä.
Stella: Yäk.

Testivoittaja1

Loppuarvostelu: Virolaisissa retrokonvehdeissa ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta makupaletin vaihtelevaisuuteen olisi voitu kiinnittää enemmän huomiota. Sokkotestissä olisi todennäköisesti luullut syövänsä samoja makeisia koko ajan – tietenkin Tõmmua lukuunottamatta. Kiitos joka tapauksessa eksoottisesta suklaakokemuksesta.

Arvosana: 3/5 (Tõmmu 5/5)

Tagged , , , , ,

Arvostelussa Viestinnän tulevaisuus -lehti

ViestinnanTulevaisuus1

Kasper Diem -blogin kuukauden lehti on tässä kuussa Viestinnän tulevaisuus. Se on toimittaja Jukka Vuorion julkaisema omakustannelehti, ja käsittelee… wait for it… viestinnän tulevaisuutta.

ViestinnanTulevaisuus2

Ihan aluksi disclaimer: Jukka ei sitten ole kuka tahansa toimittaja. Jukka on Suomen suosituimman miesbloggarin Kasper Strömmanin itsenimitetty luottotoimittaja. Se tarkoittaa että suhteemme on uniikki ja herkkä kuin lotuskukka, ja tulee luonnollisesti heijastumaan tämän lehden arvosteluun.

Mikrobitti

Onneksi lehti on kuitenkin sen verran mielenkiintoinen ettei se pääse värittämään lopputulemaa liiaksi.
Mikä sitten on Viestinnän Tulevaisuuden kova ydin? Yksi sana: kasarinostalgia. Jukka rakastaa 1980-lukua. Hän rakastaa sitä niin paljon että voisi mennä kyseisen vuosikymmenen kanssa naimisiin. Siksi lehti alkaakin jonkun Mikrobitti-lehden palstan muistelulla.

Perttu

Nykyaika on kuitenkin heti perään voimakkaasti läsnä Perttu Häkkisen haastattelun muodossa. Haastattelu on perusteellinen ja hyvä. Tunnemme tutustuvamme Perttuun tekstiä lukiessamme. Se on mukansatempaavaa ja intensiivistä.

Mediaala

Sen jälkeen Maaretta Tukiainen kertoo millaista on olla toimittaja tänä päivänä. Se kuulostaa kyllä vähän samalta kuin millä tahansa alalla, pitää verkostoitua ja omaksua työnsä elämäntapana. Toimittajuus – niin helppoa.

EnHalua

Mutta mitä nyt – Marie von Bell ei seuraavalla sivulla haluakaan olla toimittaja? No, ehkei se sitten olekaan kaikkia varten.

PaperiVoitolla

Onneksi veteraani-paikallislehtitoimittaja Heikki Jämsén vie meidät heti tämän jälkeen turvallisesti takaisin 1980-luvun tunnelmiin, jossa muistellaan sitä kun lehdet oli vielä paperia ja kirjoituskoneet rautaa.

KasperTulevaisuus

Loppuarvostelu: Viestinnän tulevaisuutta voisi kuvailla light-versioksi Journalisti-lehdestä. Niin sanottua median murrosta käsitellään monelta eri kantilta, ja silloinkin kun sitä ei käsitellä se vähintään langettaa pitkän varjonsa juttujen ylle.

Ollaakseen omakustanteena kustannettu fanzine-tyyppinen julkaisu Viestinnän Tulevaisuus on myös odottamattoman professionaalinen; yleensä tämäntyyppiset lehdet ovat punkahtavampia. Tämän lehden mikä tahansa jutuista taas voisi olla yhtä hyvin julkaistu missä tahansa valtalehdessä.

Mutta toisaalta, mitä muuta voisikaan odottaa luottotoimittajaltamme? Ammattitaidosta ei niin vain pääse eroon.
Arvosana: 5/5

Viestinnän Tulevaisuus -lehden kakkosnumero ulkona nyt.

Tagged , , , ,