Kasper Diem

Näin helmikuun kynnyksellä ei ole voinut välttyä huomiolta että Runebergintortut ovat taas pinnalla. Postaukset sosiaalisessa mediassa alkavat vuosi vuodelta aikaisemmin, ja kuka nyt voisi vastustaa herkullista Runebergintorttua vuoden tauon jälkeen?

Mutta joka vuosi joku saa myös aina saman idean: jos nämä leivonnaiset kerran ovat niin herkullisia, miksi en sijoittaisi kaikkia rahojani Runeberg-start upiin niin että niitä olisi saatavilla ympäri vuoden? Se jos jonkin nyt luulisi olevan hyvä sijoitus?

Taloustutkija Bo Hager pudistelee päätään kun Runebergintortut tulevat puheeksi.

”Tämä on se tavallinen tarina joka nähdään joka vuosi. Yleisön kiinnostus Runebergintorttuja kohtaan kohoaa eksponentiaalisesti helmikuun ensimmäiseen viikkoon saakka, jolloin joku keksii perustaa Runebergintorttutehtaan. Siinä sitten myydään sekä suvun tilat että metsät että saadaan hankittua tarpeeksi korppujauhoja ja hillosilmiä.”

Bo Hager nostaa varoittavan etusormen.

”Mutta ihmisten pitää tajuta että se ei missään nimessä ole hyvä sijoitus, vaan kyse on päinvastoin klassisesta markkinoiden ylikuumenemisesta. Kyseessä on jokavuotinen spekulatiivinen runeberginkupla, joka tulee vääjämättä puhkeamaan. Romahdus tapahtuu viimeistään helmikuun kuudentena päivänä jolloin torttuja saa puoleen hintaan, ja sen jälkeen kysyntää romahtaa täysin. Runebergintorttutehtaalla ei siis todellakaan ole tulevaisuutta pitkässä juoksussa.”

Hager katsoo vakavasti silmiin.

”Olen nähnyt miten nämä tortut ovat tuhonneet monta perhettä. Ei ole kaunista katsoa kun lapset syövät kuivia ruunareita nälkäänsä kun ei ole varaa ostaa oikeaa ruokaa.”

Bo Hager leppyy kuitenkin jonkun verran.

”En toisaalta halua ehdottomasti kieltää ketään sijoittamasta leivonnaisiin jos ne nyt kerran ovat sydäntä lähellä. Sanon vaan että kannattaa valita joku muu leivonnainen kuin Runebergintorttu.”

”Sijoitusmielessä suosittelisin esimerkiksi itse ehdottomasti laskiaispullaa.”