Kirjoittanut Bo Hager
Näinä aikoina puhutaan paljon säästöistä. Mutta vaikka aihe onkin jatkuvasti tapetilla yksi kohde näyttäisi jääneen pahasti muiden leikkausten varjoon: eläkkeiden indeksikorotusten jäädyttäminen.
Nyt on tietenkin heti sanottava kärkeen että ymmärrän että jostain täytyy säästää. Ja vaikka olen itse eläkeläinen ymmärrän että tämä ei millään muotoa ole posketon säästätoimenpide, eikä se juurikaan tule muuttamaan henkilökohtaista eläkettäni. Siksi olenkin melkein valmis hyväksymään sen.
Mutta vain jos saan jatkaa n-sanan käyttämistä.
Nähkääs minun elämässäni on tärkeimpiäkin asioita kuin raha. Kuikka joka lentää tyynen järven yli. Kuiva koivupölli joka ritisee saunanpesässä. Lastenlasten nauru. Ja se että saan käyttää n-sanaa usein ja kovaan ääneen.
En tietenkään ole tyhmä. Ymmärrän että sana on muuttanut merkitystään minun lapsuudestani, ja että se koetaan tänä päivänä rasistiseksi.
Mutta uskokaa minua kun sanon että mikään ei anna minulle suurempaa mielenrauhaa kuin käyttää yllättäen n-sanaa nuorempieni seurassa, ja sen jälkeen katsoa miten heidän ilmeensä menee vaivautuneeksi heidän samalla selittäessä miksei sen enää pitäisi kuulua normaaliin arkikieleeni. Aijaij että se saakin minut hyvällä tuulelle. Se tuntuu paremmalta kuin oikein vaikean ristikon ratkaiseminen.
Joten hallitus. Tehdäänkö niin että te saatte jäädyttää sen indeksikorotuksen, ja minä saan vastineeksi käyttää n-sanaa liian usein, harkitsemattomasti ja mahdollisimman epäsopivissa yhteyksissä? Minusta se olisi pelkästään reilua.
Ja kyllä, ymmärrän etteivät kaikki eläkeläiset tietenkään ole välttämättä kanssani samaa mieltä. Mutta heille muistuttaisin että on tärkeämpiäkin asioita kuin raha.
Ja se on oikeus olla vanha ja möläytellä menemään miten sattuu.
