Joskus meille tänne Kasper Diem -blogiin lähetetään asioita. Tällä kertaa se on runoteos Miehisyyden dilemma, jonka on kirjoittanut nimimerkki ”Antero Tynys”. Mistä tiedämme että se on nimimerkki? Saatekirjeessä tämä kerrotaan hyvin avoimesti, ja ilmoitetaan syyksi mm. että kirjailija ”ei halua mennä johonkin kirjakauppaan nimmareitaan jakamaan.”
Millainen runoteos sitten on kyseessä? Graafikkona täytyy valitettavasti heti sanoa että kansi ei saa polvia veteliksi. Runoteos kun on ilmeisesti tehty omakustanteena print-on-demand -tyyppisessä palvelussa, ja on hyvin geneerinen. Näyttäisikin siltä että se on tehty suoraan valmiiseen sivupohjaan fontteja myöten. Mikä on hieman tylsää.
No, mutta entäs sisältö? Puhutaan itsevarmasti perämoottoreista, viskistä ja pornosta, voimasanoilla höystettynä. Teos itsessään on laadittu aapisen malliin, ja meno on perinteisen miehistä. Takakannen tekstissä puhutaankin ”modernin miehen hakuteoksesta”.
Mutta jos meiltä kysytään niin kiehtovinta teoksessa on itseasiassa kirjan mukana tuleva muistitikku. Siinä kun on nimittäin kirjailijan ilmeisesti puhelimellaan kuvaamia videopätkiä joissa avataan teoksen syntyä. Tässä mielenkiihtoisimmat otteet.
Video 1
Karvainen jalka. Hotellihuone. Pöydällä laturi. Ikkunasta näkyy öinen kaupunki, ollaan ilmeisesti ulkomailla. Kirjailija puhuu siitä miksi on valinnut anonyymiyden.
”Minun ei tarvitse olla julkisuudessa koska se on urpoo. Mut joo. En minä rahaa tarvitsee, mutta rahalla voi ostaa viinaa. Miehen pitää tehdä töitä. Jokainen voi haihatella siitä että kirjoittaa kirjan, mutta töitäkin on tehtävä.”
Video 2
Sama hotellihuone. Nyt kuvataan öistä kaupunki-skylinea verhon läpi. Ruoditaan miehisyyttä.
”Jotenkin nyt on muodissa mies. Hesarissa lukee että on miesrunoilijoiden vuosi. Mitä v***a?. Saarikoski. Homeros. Kaikki ovat olleet miehiä. Paitsi presidentin vaimo. Hesarissa sanottiin että Paperi T on nuori, vaikka on kolmekymppinen ukko.”
Video 3
Kuvassa hotellin jääkaappi ja Björn Borg -merkkiset kalsarit lattialla, sekä jonkinnäköiset purjeduskengät. Kirjoittaja antaa meille vihjeitä henkilöllisyydestään.
”Niin siis olen tietenkin tehnyt paljon muutakin. Menkää baariin, katsokaa ympärillänne. Jotkut taulut ovat oikeata taidetta. Helsingissä. Seuratkaa valkoista jänistä.”
Video 4
Kuvataan pimeää kaupunkia ikkunan läpi. On ilmeisesti myöhäinen yö.
”Tietenkin valehtelin äsken kun sanoin että kirja on terapiaa. Tietenkin kirjoitin sen siksi että siitä tulee valtava myyntimenestys. Mutta sitten kaikki tietää kuka on Antero Tynys, vaikkei kuitenkaan tiedä. Ja sitten voin sanoa baaritiskillä jollekin naiselle: ”kuuntele, muuten niinku kuka mä oon” ja sitten se nainen ei usko, kaataa juoman päälleni ja kävelee pois. Se olisi siistiä.
Video 5
Sama hotellihuone, mutta nyt valoisa. On ilmeisesti nukuttu yön yli. Seuraa muita pidempi, noin kahdeksanminuuttinen video jossa n-sanaa käytetään hieman liian luontevasti.
”Jos kirjasta haluaisi puhua niinkuin kuulostaisi fiksulta se kuulostaisi pätemiseltä. Kognitiivinen dissonanssi on yksi lempisanojani. Tekopyhyys. Kirjaani voisi verrata Platonin dialogeihin. Vaikka onkin monologi. Mutta miehisyyden kognitiivinen dissonanssi olisi ollut liian pitkä otsikoksi. Mies voi samalla rakastaa ruohonleikkuuta ja vihata sitä. Mies haluaa olla perhemies ja luolamies yhtä aikaa.
Kavereiden kanssa voidaan olla firman saunaillassa ja käyttää sellaista kieltä joka on jonkun mielestä rasistista. Mutta sitten kun ollaan perheen parissa niin tuomitaan rasismi ja ollaan kiltisti, eikä siinä mitään. Se on ihan normaalia. Mutta tämä yhteiskunta ei tajua sitä. Minusta se on tekopyhyyttä. Ettei sitä tajuta.
Jos siellä puhutaan nyt siinä saunaillassa siitä ettei niitä n***ereitä tarvita tänne Suomeen niin paljon, ja sitten menet seuraavana viikonloppuna osoittamaan mieltä rasismia vastaan, niin sinua sanotaan tekopyhäksi. Eihän se rasismi tule siitä mitä sanot, vaan siitä mitä teet. Mutta kaikki keskusteleminen on kielletty. Ja kahvipöydässä niitä sanottaisiin maahanmuuttajiksi. Ei pidä puuttua siihen mitä sanaa käytetään missäkin.
Loppu-arvostelu: Teoksen nimihän kertoo käsittelevänsä miehisyyden dilemmaa, mutta runoja lukiessa ja videoita katsellessa tulee olo että kirjoittaja viihtyy loppujen lopuksi aika hyvin miehen roolissan. Ja vaikka kirjoittaja julistaakin esipuheessa olevansa moderni mies, niin runoja lukiessa tulee sellainen olo että kirjailija koko ajan kaipaa takaisin aikaan jolloin miehet olivat Marsista, naiset Venuksesta, ja sillä siisti.
Mutta vaikka teos siis ei ollutkaan meidän makuun on kuitenkin arvostettava sitä että se on tehty – on nimittäin paljon helpompaa olla tekemättä asioita kuin tehdä niitä. Ja muistitikun liitteethän teki siitä varsinaisen multimediaspektaakkelin, jota arvostamme.
Arvosana: 3/5.
Haluatko sinä lähettää jotain Kasper Diem -blogiin? Tee se silloin osoitteeseen Castreninkatu 8, 00530 Helsinki.
