Joskus me täällä Kasper Diem-blogissa käymme kaukomailla. Silloin saatamme tarkkailla erilaisia kasveja. Tutkimusmatkailu ja botaniikka kun on sydäntämme lähellä.
Viime retkellämme varsinkin yksi tietty puu sai sydämemme pompsahtamaan ylimääräisen kerran. Se oli lehdetön, mutta siinä kasvoi kiehtovia siemenkotia. Se oli maaginen. Suoritimme silmämääräisen tutkimuksen puun ominaisuuksista.
Kyllä. Tämä uusi lajike pitää saada Suomeen. Koska samalla tavalla kuin Karl Fazer toi aikoinaan fasaanin Suomeen me täällä Kasper Diem -blogissa haluamme tulla muistetuksi a) henkilöna joka oli vuoden graafikko 2013, ja b) henkilönä joka toi uuden jännän puulajikkeen Suomeen. Se ei ole meistä liikaa pyydetty.
Voisiko tästä uudesta lajikkeesta sitäpaitsi olla männyn korvaajaksi? Männyt ovat aina tuntuneet vähän korneilta.
Joten koti-Suomessa ryhdyimme tuumasta toiseen. Kuljettaessamme siemenkotaa tullin läpi olimme jo henkisesti valmistautuneet kaikenlaisiin penetroiviin kuulusteluihin, mutta kaikki meni hyvin. Joten nyt vain uudistamaan Suomen puulajistoa.
Tärkeää on antaa uudelle kasvilajikkeelle parhaat mahdolliset kasvumahdollisuudet. Siksi se saa itää ensin sisätiloissa kunnes säät lämpenevät.
Tietenkin pitää sitten olla varovainen ettei tämä uusi mysteeripuu korvaa kaikkia Suomen mäntyjä. Emmehän tiedä miten puuteollisuus suhtautuisi siihen, saatikka onko uusi puu soveltuva selluntuotantoon. Mutta kerrossänkyjen rakennusmateriaalina se on varmasti just passeli, ja ylivoimainen mäntyyn nähden.
Noin. Ja sitten vain odotellaan.
Moni aloittelija saattaa tässä vaiheessa mokata ja ryhtyä turhauteena sorkkimaan multaa tarkistakseen josko siemenet itää. Me emme sorru tähän virheeseen. Me annamme puulle sen ajan minkä se vaatii. Voisi melkein sanoa että puulla ja meillä on vain aikaa ja toisemme.
Mutta meidänpä mysteeripuu todella alkoi itämään jo kahden päivän jälkeen! Tämä on äärimmäisen jännittävää, ja varmasti Suomen ennätys. Hyvästi männyt!
Onpas se terhakka. Tässä eksoottisessa puulajikkeessa on selvästi ihan erilaista elinvoimaa kun kotimaisessa ujoissa puulajikkeissa jotka eivät taida smalltalkia, ja hukkuvat sepalus auki järveen kun silmä välttää. Tämä kasvi sen sijaan on toista maata.
Puu todellakin kasvaa niin että natisee. Voiko puu kasvaa näin nopeasti? Jos ei tietäisi paremmasta voisi melkein luulla että kuvasarja on lavastettu, mutta se nyt vain on kateellisten kotimaisten mäntyjen puhetta.
Nythän se alkaa jo hahmottumaan. Onpas se tutun näköinen? Ettei vain olisi… onko se?
Kyllä, puumme olikin kaikille tuttu keltainen kaveri, banaani! Kuka olisi uskonut että tämä on se tapa jolla se kasvaa?
Projektimme oli siis vain osittainen onnistuminen, koska banaaneja tuodaan nyt jo maahan konttialuksittain joka viikko. Mutta oli toisaalta hyvä että omat viljelytaidot tuli kokeiltua, ja todistettua että meissä todellakin asuu pieni hortonomi. Emme me ainakaan olisi uskoneet että me täällä Kasper Diem -blogissa olemme sellaisia viherpeukaloita.
Ja onhan se tietenkin myös todettava, että kyllä luonto on ihmeellinen.
Tätä postausta sponsoroi Kekkilä.
