Kasper Diem

Lapseni. Olen nyt tarkkaan kuunnellut pyyntöäsi koskien viikkorahasi korotusta. Lausuntosi mukaan indeksikorotuksen olisi pitänyt tapahtua jo kauan sitten, ja perustelet tätä sillä että muut lapset koulussa saavat käsityksesi mukaan huomattavasti enemmän viikkorahaa kuin sinä.

Pyyntösi ei ole kohtuuton, mutta tarkan harkinnan jälkeen olen silti päättänyt hylätä vaatimuksesi.

Sen sijaan perun ensi viikosta lähtien viikkorahasi kokonaan koska korvaan sen tästä lähtien näkyvyydellä.

Miksi tämä muutos? Se johtuu isommasta talouden murroksesta. Katsos kun minulle itselleni tarjotaan yhä harvemmin rahaa työpanoksestani, mutta sitäkin usemmin näkyvyyttä. Ja tätä näkyvyysvaurautta on nyt vuosien mittaan kertynyt sen verran että voin nyt vihdoinkin ruveta jakamaan siitä sinullekin.

En tietenkään ole tyhmä. Ymmärrän että sinun voi olla hankala ostaa esimerkiksi jäätelöä tällä näkyvyysvaluutalla siinä vaiheessa kun vietät aikaa ikätovereidesi kanssa kaupungilla. Mutta silloin sinun täytyy vain jättää tämä hyödyke väliin. Niin minäkin joudun tekemään monen asian suhteen – esimerkiksi insuliinisi – koska näkyvyys ei kerta kaikkiaan kelpaa maksuna apteekissa.

Tiedän että tämä saattaa kuulostaa monella tapaa kyseenalaiselta järjestelyltä. Mutta silloin sinun täytyy vain luottaa minuun kun aikuisena vakuutan sinulle että näkyvyys on tänä päivänä arvokkain valuuttaa mitä on olemassa.

Ei kai sitä muuten tarjottaisi minulle jatkuvasti?