19.30 Saapuminen Tampereelle pikajuna IC52:lla, eli ”festarijunalla”. Moni muukin on näköjään menossa Linnan juhliin. Frakkipukuinen harmaahiuksinen herra juo omia eväitä Mehukattipurkista.
19.40 Kävely Tamperetalolle. Sataa räntää.
19.42 Narikka. Kaksi euroa, vain käteinen käy. Muovisessa lätkässä on Koffin logo. Täytyy katsoa etten hukkaa sitä.
20.05 Odottelua että pääse kättelemään presidenttiparia. Jonossa kiertää Minttuviinapullo. Juttelen edessä seisovan eurokansanedustajan kanssa jota en tunne.
20.25 Vihdoin kättely presidentin kanssa. Saulin käsi on jo tässä vaiheessa punainen ja rikkikätelty, ja näen hänen kasvoillaan irvistyksen häivähdyksen puristaessani hänen suonikasta kättänsä. Irvistyksessä on jotain tosi inhimillistä. Tiedän siinä ja silloin että rakastan Sauli Niinistöä.
20.25 Sitten minuun iskee kuitenkin piru. Hymyilen ja puristan Saulin kättä uudemman kerran, tällä kertaa vähän kovempaa. Nyt vihaan häntä. ”Paskiainen” Sauli sihisee minulle hampaidensa välistä. Päästän irti vieno hymy kasvoillani ja kättelen frouvaa. Jenni Haukion käsi haisee Nivealle.
20.27 Lasi kuplivaa työnnetään käteen. Adrenaalini pumppaa vielä kättelydraaman jälkeen ja pulssini on nopea kuin kaniinilla. Kumoan juoman yhdellä siemauksella ja siirryn instagramaamaan voileipäkakkua.
20.30 Otan kuvia myös lusikkaleivistä ja kaneliässistä. Valitsen filttereitä kauan. Hashtag: #linnanjuhlat. Yritän niistää lautasliinaan, mutta se on kova ja rapiseva eikä lainkaan imukykyinen.
20.42 Kivi-saksi-paperit virka-asussa olevan papin kanssa kumpi saa viimeisen kaneliässän. Nauramme molemmat sydämellisesti kun minä voitan. Pappi toivoo minulle siunausta. Pulssi alkaa laskea ja minulla on voittajafiilis.
21.10 Sauli Niinistö on nyt kätellyt valmiiksi ja saapastelee salin puolelle. Meidän silmämme kohtaavat väkijoukon yli. Hän pitelee kipeää kättänsä ja näyttää ärtyneeltä. Katson äkkiä pois, mutta tiedän että hän on huomannut minut. Niinistö lähtee kävelemään minua kohti vellovan ihmismassan läpi.
21.11 Siirryn joulukuusen luo ja yritän intensiivisesti tutkia joulukuusen koristeita, mutta tiedän että toinen kohtaaminen Saulin kanssa on väistämätön. Väkijoukko on onneksi sankka ja eteneminen hankalaa, mutta ymmärrän ettei hän aio luovuttaa. Tasavallan presidentti ei nimittäin niin vaan luovuta. Pulssini nousee taas.
21.12 Niinistö tulee hyvin lähelle. Suuteluetäisyydelle. Voin tuntea hänen lämpimän hengityksensä kasvoillani. Hän haisee mozzarellalle ja puhuu hiljaa. Melkein kuiskaten. ”Ensimmäinen kerta linnan juhlissa?” hän kysyy. ”Toivottavasti viihdyt.” En sano mitään. En tiedä minne katsoa. Huomaan että Sauli Niinistön käsi on mahdollisesti vielä punaisempi kuin aikaisemmin. Satojen ihmisten kättely on tehnyt tehtävänsä.
21.13 Jenni Haukio tulee paikalle. Hän nyökyttää minulle, ja kääntyy sen jälkeen Sauliin päin. ”Rakas, toin sinulle Niveaa kipeään käteesi.”
21.13 Sauli Niinistön naama repeää nyt aurinkoiseen hymyyn. ”Juuri mitä tarvitsin” hän sanoo innostuneesti, nyt normaalilla äänellä, ja moiskauttaa märän pusun Jennin poskelle.
21.14 Sen jälkeen hän moiskauttaa märän pusun minunkin poskelleni. En oikein tiedä miten suhtautua siihen. Sitäpaitsi turvamies katsoo minua tuimasti.
21.15 Tämän jälkeen loppuilta menee oikein hyvin.
