Tag Archives: Kiitos Suomi

Oletko jo valmis ensi vuoden Suomi 101 -juhlallisuuksiin? Tässä viisi kuuminta tärppiä

SUomi101

Keneltäkään ei varmaan ole jäänyt huomaamatta että nyt vietetän Suomen virallista juhlavuotta, tai niinkuin se myös tunnetaan, #Suomi100 -vuotta. Tähän vuoteen kuuluu monia juhlallisuuksia niinkuin suomalaisittain brändätyt pumpernikkelit, sinivalkoinen ruumisarkku ja tietenkin suomalaiset, nopeat aurinkolasit.

Vaikka kaikki tämä onkin hienoa, Kasper Diem -blogin saamien tietojen mukaan tämä kaikki on kuitenkin vasta ollut alkusoittoa ensi vuotta varten, jolloin suunnitelmien mukaan tullaan viettämään Suomi 101 -juhlavuotta. Kasper Diem -blogi keräsi viisi tärkeintä ensi vuoden tapahtumaa.

1. Uudenvuodenaaton juhlallisuudet
Viimeinen päivä joulukuuta tänä vuonna tulee olemaan varsinainen spektaakkeli, kun Helsingin kansalaistorilla esiintyy Bomfunk MCs virallisella Suomi 101 -kappaleellaan Freestyler. Kappaleen sanat ajoitetaan niin että rivissä yeah, straight from the top of my dome as I rock, rock, rock, rock, rock the microphone vuosi vaihtuu jostain syystä kohdassa ”dome”. Kukaan ei oikein tiedä miksi.

2. Lentokoneiden jatkuva ylilento Kaivopuistossa
Tapahtumana suuren suosion saavuttanut hävittäjäkoneiden ylilento Kaivarissa saa jatkoa myös Suomi 101 -juhlavuonna. Mutta koska tapahtuma oli sen luokan menestys tänä vuonna, niin ensi vuonna kaikki reittiliikenne tullaan ohjamaan Helsinki-Vantaan lentokentältä kulkemaan Kaivopuiston yli. Tästä odotetaan Suomi 101 -vuoden hittiä.

3. Tuntemattomasta sotilaasta uusi elokuvaversio
Vanhan suomalaisen kansanviisauden mukaan se ei ole juhlavuosi eikä mikään ellei Tuntemattomasta sotilaasta saada uutta leffaversiota. Vuonna 2018 Väinö Linnan kirjaan perustuvan neljännen filmatisoinnin tulee ohjaamaan ”tosi paljon Speden näköinen mies”, ja tyylilajina on romanttinen komedia.

4. Myyntiin tulee pakkaus jossa on 101 oluttölkkiä
Niinkuin tänäkin vuonna, ensi vuonna tullaan näkemään paljon virallisia Suomi 101 -tuotteita. Hittiä odotetaan varsinkin jättipakkauksesta jossa on 101 bissetölkkiä. Viisastelijat tietenkin tulevat huomauttamaan että se on vain tämän vuoden juhlapakkaus johon on laiskasti teipattu kylkeen yksi tölkki lisää, mutta vihaajat nyt aina tulevat vihaamaan.

5. Rautatietorilla entistä isompi suomenlipunheiluttajien leiri
Lopuksi Suomen juhlavuonna 2018 tullaan Helsingin Rautatietorilla näkemään entistä isompi puolialkoholisoituneiden riidanhaastajien leiri, joka suunnittelee pahoinpitelevänsä entistä enemmän ohikulkijoita juhlavuoden kunniaksi. Näin Suomeenkin saadaan kansainvälisen mallin mukaan virallinen no-go-zone.

Lopuksi on todettava että vaikka vuoden 2018 juhalllisuudet ovatkin kattavia, ne ovat vain esimakua Suomi 102 -juhlavuotta varten, jota vietetään vuonna 2019. Ai että silloin nimittäin tulee tapahtumaan.

Tagged , , ,

Suomi 100: definitiivisiä vastauksia muutamaan ikuisuuskysymykseen

Suomessa on muutamia kysymyksiä joihin ei millään tahdo saada vastausta, vaikka niitä on yritetty kysellä vuosikymmenestä toiseen.

Sellainen peli ei tietenkin vetele. Ja siksi me täällä Kasper Diem -blogissa olemme Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi kertakaikkisesti päättäneet selvittää nämä kysymykset, käyttäen Twitterin käyttökelpoista kyselytyökalua.

On hyvä pitää mielessä että nämä vastaukset ovat sitten lopullisia. Koska kyselythän eivät valehtele – muutenhan niitä ei tehtäisi.

Mahdollisuus

Mahdollisuus – uhka vai mahdollisuus
Periaatteessa tämän kyselyn tulos pitäisi olla selvä. Mutta näyttää siltä että 57% eivät sittenkään ymmärtäneet kysymystä. Oikea vastaus oli tietenkin b) mahdollisuus.

Syteen

Syteen vai saveen
Tämä on kysymys joka on askarruttanut suomalaisia jo vuosisatoja. Mutta nyt näyttää siis siltä että syde on oikea vastaus. Tai syte. Tai ehkä jopa sysi. Mikä ikinä ensimmäinen vaihtoehto on, se on kuitenkin oikein. Kauan eläköön syde!

OJaan

Oja vai allikko
Vaikka molempia näitä vaihtoehtoja on perinteisesti pidetty huonoina, allikko mainitaan usein piirun verran enemmän negatiivisessa valossa. 57% prosenttia suomalaisista pitää kuitenkin allikkoa parempana kuin ojaa. Asia joka on hyvä pitää mielessä Suomen juhlavuotena.

Pyy

Pyy pivossa vai kymmenen oksalla
Lopuksi on myös hyvä muistaa että yhteiskunta on muuttunut – enää ei luonnonvaraisten eläinten vangitseminen pipoon – tai pivoon – katsota läheskään yhtä suotuisasti kuin ennen vanhaan. Kannattaa vaikka kysyä pyyltä itseltään.

Hyvää itsenäisyyden juhlavuotta toivoo koko Kasper Diem -blogin tutkimusosasto!

Tagged , , , , , , ,

Pisa-tulokset taas nousuun vanhojen hyvien aikojen menetelmillä

Tänään julkistettujen Pisa-tulosten mukaan suomalaisoppilaiden taidot eivät ole entisellä mallillaan. Matematiikan taidot ovat erityisen huonoja, mutta sijoitukset tippuivat myös lukutaidossa. Opettajat ovatkin nyt yksimielisiä siitä opetusmenetelmiä olisi uudistettava.

Kultainen AApinen kans2i

Mutta ennen kun kukaan menee tekemään hätiköityjä päätöksiä on kuitenkin hyvä muistaa että ei-niin-kauan sitten oli vielä aika jolloin suomalaisoppilaat saivat loistavia tuloksia. Ehkä meidän olisi vaan palattava sen ajan opetusmateriaaleihin?

Aaaa

Kultainen aapinen julkaistiin 1956, ja viimeisin uustinapainos on peräti vuodelta 2000 – vuosi jolloin Pisa-tulokset olivat vielä Suomessa ylpeyden aihe. Kirja lienee erityisen tuttu isoille ikäluokille. Ehkäpä meidän olisi hyvä vain palata sen ajan kirkasotsaiseen optimismiin, nudismiin ja yllättäviin korvatillikoihin?

Npeseekasvojaan2

Kirjan sisältö kuvastaa tietenkin osittain mennyttä maailmaa, mutta sitä ei pidä nähdä pelkästään negatiivisenä asiana. Saavathan lapset näin myös historianopetusta samalla kun oppivat lukemaan. N-sanan laajamittaista käyttöä voisi tosin ehkä hieman vähentää tulevissa painoksissa.

IsanmaammeSUomi

Kirjasta saa myös tänä päivänä jokseenkin nationalistisen kuvan, mutta tämä resonoi sinänsä hyvin tämän päivän Perussuomalaisen ilmaston kanssa. Maantieteilijöitä kiinnostanee tieto Suomen ”ystävällisistä äidinkasvoista”.

HeikkijaN2

Kirja on kuitenkin täynnä kiehtovia tarinoita. Sivulla 115 opimme Heikkiyden tärkeyden.

PieniKoti

Ja sitten rakastetaan taas Jumalaa ja isänmaata.

Opetusministeri Krista Kiurun mukaan tämänpäiväisten Pisa -tulosten mukaan pitäisi nyt löytää ”yhteinen kirkas kansallinen näkemys”. Toivotaan kuitenkin ettei se ole Kultaisen aapisen kaltainen.

Vanha kirja ei ehkä sittenkään ole parempi kuin pussillinen iPadeja.

Tagged , ,