Tietoa mainostajalle ›

Tag Archives: kolumni

Downshiftaamisesta

BoHagerLiten
Kirjoittanut Bo Hager

Nyt saa lehdistä lukea että ollakseen ajan virrassa pitäisi jokaisen tänä päivänä kauheasti ”downshiftata”. Se on fiiniltä kuulostava lainasana, mutta käytännössä sillä tarkoitetaan että pitää ottaa rauhallisesti eikä hötkyillä. Maltti meno on pelin henki.

Mutta kun minä luen tästä downshiftaamisesta niin en voi kun ajatella että siinäpä on taas joku älyn jättiläinen taas ollut asialla! Katsokaas kun minä olen nähkääs downshiftannut suurimman osan elämääni. En vaan tiennyt että sillä oli tällainen hieno termi, jonka joku touhukas henkilö on taas keksinyt.

Katsokaas, kun minä viihdyn mökillä. Ja sielläpä ollaan ”downshiftattu” iät ja ajat.

Vai mitä luulette että teen kun tuhoan muurahaispesää lieikinheittimellä samalla kuunnellen Reino Helismaata? No downshiftaan, tietenkin.

Ja kun minä kalastan kuolleen piisamin kaivosta jonka vesi ei vaan kirkastu vaikka tässä on vuosien mittaan yritetty vaikka mitä, mitä te luulisitte että se on? Se on juuri sitä downshiftaamista.

Kun ruiskutan kasvimaan tehomyrkyillä ettei ne pirun naakat söisi koko satoa, mitäpä muuta se on kuin downshiftaamista? Niin mitä?

Ja kun hakkaan klapeja puuvajassa sateen ankarasti rummuttaessa peltikattoa kolmatta päivää, mitä minä silloin harrastan? No downshiftausta, tietenkin!

En vaan tiennyt harrastavani tällaista hienoa asiaa!

Joten seuraavan kerran kun joku purjehduskenkäinen pellepeloton tulee kertomaan minulle että pitäisi ottaa rauhallisemmin, minäpä kerron sille asian tai parin downshiftaamisesta mitä se ei ole ennen tullut ajatelleksikaan.

Ja sitten painun mökille leikkaamaan vyötärönkorkuista heinikkoa, kirsikankokoisten punkkien nakertaessa paljaita, karvaisia jalkojani.

Tagged , , ,

Olen ihan oikeasti hauska ja voin todistaa sen

BoHagerLiten

Kirjoittanut Bo Hager

Ihmiset ovat kyselleet minulta viimeviikkoisen kirjoitukseni jälkeen että ”Bosse, jos sinä kerran olet niin hauska niin miksemme ikinä kuule sinun kertovan niitä hauskoja juttujasi.” Silloin minun on pidettävä kysyjää tyhmänä. Minulla nimittäin on roppakaupalla hyviä kaskuja – ei se ole kertojan vika jos kukaan ei ole ollut paikalla kuulemassa niitä.

Tyhmä kysyjä!

Mutta mitä hittoa, olkoon menneksi. Minullahan näitä juttuja joka tapauksessa riittää, joten mitäs niitä panttaamaan. Tässä muutamia vakiohauskuutukseni jotka saavat aina aikaiseksi kunnon naurunremakan.

 – Jos joku huoneessa sanoo ”kukkakaali” saatan nopeasti lohkaista perään että ”kakka kuuli”! Sitten vilkuilen ympärilleni että milloin naurumyrsky alkaa. Jos ei heti ala, niin toistan sen. Kakka kuuli! Mutta ei sitä hiljaisuutta usein kuule, koska kyllä tämä vitsi yhdeksän kertaa kymmenestä on avain naurujuhlaan.

– Osaan myös matkia mustalaista tosi hyvin. ”Hoi sie!” Mikään ei ole hauskempaa kun että matkii mustalaista. Siitä naurusta ei silloin meinaa tulla loppua kun ”meikämanne” matkii mustalaista. Hoi sie!

 – Myös ”Veli Venäläisen” aksentti taipuu suussani. ”Bjosse on hjuvin hauska”. Ha ha! Russki standard harasoo! En haluaisi kerskua, mutta venäläisen puheparren matkiminen onkin oikea bravuurini!

– Oikeastaan useimpien ulkomaanelävien matkiminen on aika hauskaa. Koska harva asiahan on loppujen lopuksi niin lystikästä kun se jos joku ei ole asunut Suomessa syntymästään saakka.

– Olen myöskin aikamoinen imitaattori, mutta vain jos saan imitoida ihmisiä jotka ovat olleet jollain tavalla parrasvaloissa kahdeksankymmentä- tai yhdeksänkymmenluvulla. Näkisittepä kun imitoin Panu-tyttöä tai Marja-Liisa Kirvesniemeä! Siinä on yleensä koko huoneella naurussa pidättelemistä.

– Osaan kanssa liudan vitsejä missä norjalainen suomalainen ja ruotsalainen menee saunaan, ja yleensä suomalainen tulee ulos viimeisenä. Paitsi juuri nyt en muista miten yksikään niistä menee. Sääli sinänsä, koska ne ne vasta hauskoja vitsejä ovat!

– Ja entäs sitten hameväki! Hameväestä voisinkin sitten veistellä huumoria vaikka kuinka kauan. Esimerkiksi siitä miten ne nalkuttaa pienimmästäkin asiasta, tai polttavat ruoan pohjaan. Tai miten naisväki aina seisoo odottamassa kylpytakissa papiljotit tukassa ja kaulin kädessä kun mies tulee kotiin kapakasta. Minun huumorini perustuukin pitkälti havainnointiin.

– Tästä hameväestä vitsailusta tulikin mieleen että joskus uimahallin suihkuhuoneessa saatankin piilottaa heppini reisieni väliin ja kimittää niin kuin ”akka”. Silloin voin todellakin kertoa teille että kanssauimareiden leuat loksahtelevat! Tämä temppu ei tosin yleensä saa aikaan niinkään paljon naurua kun sen että saunassa vallitsee ”syvä hiljaisuus” jälkeenpäin. Mutta kyllä minusta tuntuu että ihmiset siitä kuitenkin paljon iloa saavat, kyllä sen näkee niiden silmistä vaikkakin ne tapaavatkin väistellä katsettani myöhemmin pukuhuoneessa.

Kaiken kaikkiaan voisikin sanoa että olen kaikkiruokainen huumorin suhteen. On oikeastaan vain yhdentyppistä huumoria mitä en siedä, ja se on jos joku vitsailee minun kustannuksella.

Silloin minä nimittäin raivostun.

Tagged , , ,