Havainnekuva: Helsingin kaupunki
Helsingin sisääntuloväylille suunnitellut kaupunkibulevardit jaksavat puhuttaa. Suunnitelma muuttaa olemassaolevat moottoritiet kaupunkimaisemmiksi kaduiksi raivostuttaa varsinkin monia kehyskuntien asukkaita, jotka ovat tottuneita siihen että voivat ajaa moottoritienopeutta suoraan Helsingin keskustaan.
Varsinkin Saaresmaan Jukka pitää moottoriteiden muuttamista bulevardeiksi ”hölmöläisten hommana”. Omien sanojensa mukaan ”sujuvan liikenteen ystävä” antaisi varsinkin kaupunkisuunnittelijoiden havainnekuville risuja.
”No hyvää päivää taas. Kyllähän se bulevardi siinä havainnekuvassa näyttää hyvältä kun on puolipilvinen sää. Mutta entäs sitten kun aurinko paistaa? Silmiä siristellenkö sitä pitkin pitäisi mennä?”
Saaresmaan mukaan monet kaupunkisuunnittelijat elävät haavemaailmassa.
”Ei se aurinko varmastikaan häiritse jos olet rullalautaileva robotti niin kuin tässä kuvassa. Mutta ihminen ei ole kone. Tiedätkö kuinka monta onnettomuutta tapahtuu vuosittain vain siksi että ihminen sokaistuu auringosta?”
Saaresmaan mukaan kaikkein parasta olisikin jos Helsinkiin tulisi ns. keskustatunneli, jossa autot ohjattaisiin maan alle.
”Se olisi hyvä alku. Mutta vielä parempaa olisi tietenkin jos myös työpaikat olisivat maan alla. Nykyaikaiseen toimistoon kun ihminen on nerokkaasti onnistunut luomaan tasaisen ilmaston, niin tavallaan on sääli että sen pitää olla säiden armoilla.”
Saaresmaa pääsee itse asunnostaan hissillä taloyhtiön autohalliin. Se on kätevää, koska silloin ei välttämättä tarvitse omistaa takkia laisinkaan.
”Oikeastaan, miksei asunnotkin voisi olla maan alla? Ei niistä ikkunoista kuitenkaan tule katsottua ulos, kun teeveestä tulee niin paljon mielenkiintoista ohjelmaa.”
Saaresmaa ei myöskään osaa arvostaa kivijalkakauppojen paluuta kaupunkikuvaan, koska tekee itse mieluummin shoppailunsa ilmastoidussa ostoskeskuksessa.
”Tämän voi oikeastaan nähdä evoluution tuloksena. Ensin ihmisen esi-isä laskeutui puusta maahan, ja nyt ihminen siirtyy seuraavaksi maan alle. Se on ihan loogista, jos vain vähänkin viitsii ajatella.”
