Kasper Diem 19. lokakuuta 1956
Johtavien sanomalehtien mukaan Suomen kansakoululaitos on luopumassa ruumillisesta kurituksesta maamme kansa- ja oppikouluissa vuodesta 1957 alkaen. Tämä tulee sokkina kaikille maamme opettamisen ammattilaisille joille ”kunnon tukkapölly” on tähän asti ollut se tehokkain opetustyökalu.
Saaresmaan Olavi, jonka poika käy itse kansakoulun toista luokkaa pitää suuntaa huonona.
”Jos opettajilta otetaan pois mahdollisuus käyttää fyysistä väkivaltaa, miten he sitten aikovat opettaa? Meidänkin pojalle kuritus tekee pelkästään hyvää, varsinkin kun minä en millään ehdi piestä häntä tarpeeksi kun pitää töissäkin käydä. Siksi olen hyvin kiitollinen siitä että kansakoululaitos tekee oman osansa pojan mukiloimisessa.”
Myös opettaja ja ns. ”kansankynttilä” Emanuel Hager on epäluuloinen.
”Tietyt asiat niin kuin vaikka katekismus ei vaan jää oppilaiden mieleen ilman ruumillista kuritusta. Se on fakta. Puhumattakaan siitä että kukaan ikinä oppisi Suomen jokia ulkoa. Mutta koska nämä kaksi asiaa on se johon sivistyksemme nojaa ne on syytä takoa sisään kalloon ihan fyysisesti.”
Hager kurtistaa kulmiaan.
”Voin opettajana kertoa että jos meno jatkuu tähän malliin niin Suomen koululaitos tulee ensin vuosituhannella olemaan maailman huonoin. Sano minun sanoneen.”
Kaikkien onneksi kyseessä lienee kuitenkin ns. uutisankka, joten oppilaiden kuritus saanee jatkua pitkälle tulevaisuuteen. Vastavalmistuneita opettajia on kuiteinkin ohjeistettu että karttakeppiä ei ainakaan pidä teroittaa ennen kun sillä lyö oppilaita sormille opetuksen osana.
