Viime viikolla me täällä Kasper Diem -blogissa kerroimme uudesta jännästä konseptistamme, Ruokakirppiksesta. Ruokirppishän yhdistää kaksi suomalaisille rakasta ajanvietettä, Ravintolapäivän ja kirpputorin. Mutta miten meillä sitten meni?
Ensinnäkin lauantai oli sään kannalta täydellinen. Aurinkoinen, muttei ei liian lämmin. Tämä on hyvä kun käsittelee elintarvikkeita: kylmäketju ei pääse katkeamaan, mutta tuotteet näkyvät hyvin auringonvalon ansiosta. Ei olisi voinut käydä parempi tuuri. Ja myytäviä tuotteita löytyi sitäpaitsi yllättävän paljon kaapin perältä.
Asiakkaita oli kylläkin alkuun totta puhuen vähän niukanlaisesti. Sana ei selkeästikään ollut kiirinyt tarpeeksi. Tai sitten kaikki olivat vain niin kylläisiä kaiken sen brunssin jälkeen mitä kaikki Instagramin mukaan vetävät lauantai-aamupäivisin.
Pian rupesi kuitenkin tapahtumaan. Kaikenikäiset ihmiset parveilivat Kasper Diem -blogin ainutlaatuisen Ruokakirppiskonseptin ympärillä kuin hailauma. Hyvä!
Ja miksi ei olisi parveillut, sen verran suussasulavaa elintarviketta oli tarjolla. Hapankorppuja. Marsipaania. Suodatinkahvia. Tehän kuulette itse?
Varsinkin avaamaton Euroshopper-kahvi keräsi huomiota. Voisi jopa sanoa että se oli ruokakirpparin vastine Muumimukille haluttavuudessaan. Juuri tämän herran kanssa kauppoja ei kuitenkaan tässä kuvassa syntynyt. Ei haittaa. Missään vaihessa ei nimittäin ollut mitään epäilystä etteikö hän vielä palaisi.
Melkein on sääli luopua näin hyvästä ruoasta. Olihan meillä sitäpaitsi niin hyviä muistoja kaurakeksipaketista. Puhumattakaan Bearnaisekastikkeesta. Oikein tulee pala kurkkuun. Mutta joskus on vain siivottava.
Bearnaiskastike olikin ensimmäinen tuote joka meni kaupaksi. Eläköön!
Sen jälkeen oli niin kuin pato olisi avattu. Suklaajäniskin meni, jota tavallaan olimme säästelleet myöhemmäksi. Voisi mennä niin pitkälle että sanoisi että Ruokakirpparin ”ovipumppu huusi hoosiannaa”. Mikä voisi nyt mennä pieleen?
No se tietenkin että kulmakunnan lapset ratsasivat pöydän. Ei olisi pitänyt mennä siihen vanhaan kikkaan että joku koputtaa kylkiluuhun, ja kun katsoo pois joku vie samalla kaurakeksipaketin. Ei todellakaan olisi.
Onneksi suodatinkahvimies tuli kuitenkin takaisin ja osti tikkarin. Mehän sanoimme!
Päivä oli toisin sanoen menestys. Seuraavana Ravintolapäivänä 16.8. tavataan!
Lue myös: Viisaus asuu munassa